Antti Hannula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antti Antinpoika Hannula (k. 22. lokakuuta 1824 Marttila) oli suomalainen talollisen poika, joka mestattiin Marttilassa isänsä taposta tuomittuna. Mestaus oli viimeisiä Suomessa tapahtuneita, sillä jo vuonna 1826 keisari Nikolai I lakkasi vahvistamasta kuolemantuomioita Suomessa.[1][2]

Antti Hannula riitautui jostain syystä vanhan isänsä kanssa 7. toukokuuta 1823 Palaisten kylän Hannulan talossa ja tönäisi tätä niin että raihnas isä kaatui lyöden päänsä takan kulmaan, jonka seurauksena hän kuoli. Suomessa voimassa olleen Ruotsin vuoden 1734 lain mukaan Hannula tuomittiin kuolemaan. Hän olisi voinut sovittaa rangaistuksen elinkautisella vankeustuomiolla mutta halusi tulla mestatuksi varoituksena muille.[1][2]

Marttilan pitäjän kappalainen Daniel Ekwall valmisteli Hannulaa neljän viikon ajan kuolemaan Tiipilän kylän Marttilan talossa. Mestauspäivän aamuna Hannula ei syönyt mitään, vaan paastosi ja nautti Herran ehtoollisen. Häntä lähdettiin viemään kello 10 aikaan aamulla kulkueessa Marttilan talosta Tiipilän nummella sijainneelle mestauspaikalle. Hannulan rinnalla kulki kaksi pappia ja lukkari Heikki Lönn käveli heidän edellään veisaten virttä numero 250 Oi, Jeesu piinas' kautta.[1][2]

Mestauspaikalle oli saapunut väkeä aina Turusta saakka seuraamaan mestausta. Mestauspaikan ympärille oli rakennettu korkea aitaus sekä pyövelille havuista oma koppi. Lähes tiedoton Hannula laski päänsä mestauspölkylle ja pyöveli katkaisi hänen päänsä mestauskirveellä. Tarinan mukaan kirveeniskuja tarvittiin kolme, koska Hannulan takinkaulus oli joutunut kirveen ja kaulan väliin. Hannulan ruumis naulattiin teilirattaan pyörälle, joka kiinnitettiin korkean paalun päähän, jossa ruumis sai olla lintujen raadeltavana. Hannulan tytär sai kirkkoherran erityisluvalla kerätä maahan pudonneet luut lopulta hautausmaalle. Ruumiin kiinnittämiseen käytetyt naulat oli jo kerätty sitä ennen taikakaluina talteen.[1][2]

Mestauspaikalle on pystytetty muistomerkki.

  1. a b c d Kaamea satavuotismuisto, Iltalehti, 01.10.1924, nro 227, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.09.2024
  2. a b c d Mestaus Marttilassa, Juhan suku-uutiset 27.5.2009