Antonio Bacci
Antonio Bacci (4. syyskuuta 1885 Giugnola – 20. tammikuuta 1971 Vatikaani[1]) oli italialainen roomalaiskatolinen arkkipiispa ja yksi kirkon kardinaaleista. Hänet vihittiin papiksi Firenzen arkkihiippakuntaan 9. elokuuta 1909 ja ylennettiin kardinaaliksi 28. maaliskuuta 1960, jolloin hän sai nimityksen Sant'Eugenion kardinaalidiakoniksi.[2]
5. huhtikuuta 1962 Bacci sai nimityksen Colonia in Cappadocian titulaariarkkipiispaksi, ja hänet konsekroi piispaksi 19. huhtikuuta paavi Johannes XXIII, jota avustivat Giuseppe Pizzardo ja Benedetto Aloisi Masella. Samana päivänä hän kuitenkin erosi titulaariarkkihiippakunnan johdosta.[2]
Bacci osallistui Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen ja vuoden 1963 konklaaviin.[2] Hän toimi kirkon kirjesihteerinä vuosina 1931–1960 ja oli kardinaaliprotodiakoni vuosina 1970–1971.
Bacci oli Vatikaanin johtava latinan asiantuntija. Hän julkaisi neljä painosta latinan sanakirjasta (Lexicon vocabulorum quae difficilius latine redduntur), jossa oli myös kardinaalin itsensä käyttöön ottamia termejä, kuten gummis salivaria (purukumi).[1] Bacci vastusti kansankielisiä messuja ja tulikin tunnetuksi myös osallistumisestaan Ottavianin interventioon. Siinä hän Alfredo Ottavianin kanssa lähetti paavi Paavali VI:lle kirjeen, jossa arvosteltiin Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen messu-uudistusta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The Cardinals of the Holy Roman Church (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Catholic-Hierarchy.org: Antonio Cardinal Bacci
