Anonyymi työnhaku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anonyymi työnhaku muuttuu avoimeksi haastatteluvaiheessa.[1]

Anonyymi työnhaku tai anonyymi rekrytointi tarkoittaa menettelyä, jossa työhakemuksia käsitellään ilman tunnistetietoja mahdollisesti siihen saakka, kunnes päätetään, kuka kutsutaan haastatteluun.[1] Hakemusten käsittelyvaiheessa niistä poistetaan henkilöön viittaavat tiedot kuten nimi, syntymäaika, sukupuoli, osoite ja äidinkieli. Valinnassa keskitytään henkilön osaamiseen, koulutukseen ja työkokemukseen, ja työhaastatteluun pääsy tehdään näillä perusteilla.[2]

Anonyymiä rekrytointia on perusteltu keinona edistää monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta.[3] Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on katsonut, että anonyymi rekrytointi lisää työnhakijoiden tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. STM:n mukaan ”Anonyymin rekrytoinnin tavoitteena on, ettei mikään työn kannalta epäoleellinen asia vaikuttaisi rekrytointiprosessissa työnhakijan mahdollisuuksiin edetä työhaastatteluun. Menetelmä saattaa toisaalta tuoda näkyväksi myös mahdollisen tiedostamattoman stereotyyppisen ajattelun.” [2]

Helsingin kaupunki on tehnyt anonyymista työnhausta vaihtoehtoisen kanavan työntekijöiden palkkaamiseen. Joitakin anonyymin työnhaun osia on käytössä myös muualla. Esimerkiksi S-ryhmä ei kysy työnhakijan ikää.[4] Anonyymi rekrytointi on Metsä Groupin käyttämä pääasiallinen rekrytointitapa.[3]

Helsingin kaupungin tekemä anonyymin rekrytoinnin kokeilu antoi viitteitä siitä, että anonyymi työnhaku voisi olla hyvä keino vähentää syrjintää työntekijöiden valinnassa. Menettelystä hyötyivät yli 55-vuotiaat ja ne, joilla oli vieraskielinen nimi. Tunnistetietojen puuttumisella ei kuitenkaan ollut vaikutusta haastatteluun kutsuttujen sukupuolijakautumaan.[5]

Tutkimukset ovat useimmiten osoittaneet, että anonyymia hakua käytettäessä haastatteluvaiheeseen pääsee enemmän hakijoita joistakin vähemmistöryhmistä kuin muuten. On myös saatu tästä poikkeavia tuloksia. Ranskassa anonyymi haku vähensi vähemmistöön kuuluvien kutsumista haastatteluun.[6] Saksassa se lisäsi heidän kutsumistaan, jos työnantajan asenteet näihin ryhmiin olivat kielteisiä, mutta vähensi, jos asenteet olivat myönteisiä.[7]

Yhdysvalloissa orkesterimuusikoiden anonyymia rekrytointia on vastustettu, koska se voi johtaa yksipuolisiin valintoihin. Kritiikin mukaan orkestereiden kokoonpanossa tulee ottaa huomioon rotujen, sukupuolten ja muitten tekijöiden moninaisuus.[8]

  1. a b Anonyymi työnhaku Kuntarekry. Grade Solutions Oy.
  2. a b Anonyymi rekrytointi lisää työnhakijoiden tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia 10.5.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö.
  3. a b Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistäminen rekrytoinneissa Metsä Group. Viitattu 25.9.2024.
  4. Kristiina Tolkki & Tulikukka de Fresnes: Kuka saa työpaikan? Tutkimus paljastaa lupaavat tulokset nimettömässä työnhaussa YLE Uutiset. 12.9.2023.
  5. Virkola, Tuomo: Tutkimus: Anonyymi työnhaku hyödytti ikääntyneitä sekä henkilöitä, joilla oli vieraskielinen nimi 1.3.2022. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Viitattu 25.9.2024.
  6. Luc Behaghel, Bruno Crépon & Thomas Le Barbanchon: Unintended Effects of Anonymous Résumés. American Economic Journal: Applied Economics, 2015, 7. vsk, nro 3, s. 1–27. Artikkelin verkkoversio.
  7. Sean Fath: When Blind Hiring Advances DEI — and When It Doesn’t Harward Business Review. 1.6.2023.
  8. To Make Orchestras More Diverse, End Blind Auditions The New York Times. 16.7.2020.