Annie Lööf
Annie Lööf | |
---|---|
Annie Lööf vuonna 2019 |
|
Keskustapuolueen puheenjohtaja | |
23. syyskuuta 2011 – 2. helmikuuta 2023
|
|
Edeltäjä | Maud Olofsson |
Seuraaja | Muharrem Demirok |
Ruotsin elinkeinoministeri | |
Reinfeldtin hallitus
29. syyskuuta 2011 – 3. lokakuuta 2014 |
|
Edeltäjä | Maud Olofsson |
Seuraaja | Mikael Damberg |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. heinäkuuta 1983 Värnamo, Ruotsi |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Puoliso | Carl-Johan Lööf |
Lapset | 2 |
Tiedot | |
Puolue | Keskustapuolue |
Tutkinnot | Lundin yliopisto |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Annie Marie Therése Lööf (o.s. Johansson, s. 16. heinäkuuta 1983 Värnamon kunta) on ruotsalainen poliitikko keskustapuolueesta. Hän on toimi vuosina 2011–2023 puolueensa puheenjohtajana.[1][2] Lööf oli Ruotsin elinkeinoministerinä vuosina 2011–2014.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annie Lööf on naimisissa Carl-Johan ”Calle” Lööfin kanssa. He avioituivat kesällä 2011 ja ottivat yhteisen sukunimen, joka on Carl-Johanin, aiemmalta sukunimeltään Carlsson, äidin tyttönimi.[3] Parin ensimmäinen lapsi syntyi 2015. Toinen lapsi syntyi 2019.[4] Vanhempainvapaan ajan häntä on molemmilla kerroilla sijaistanut Anders W. Jonsson.[5]
Lööf on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti, joksi valmistui vuonna 2011 Lundin yliopistosta. Hän on toiminut poliittisella urallaan jo mainittujen tehtävien lisäksi muun muassa Värnamon kunnanvaltuutettuna.[2][6]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lööf liittyi keskustapuolueen jäseneksi vuonna 2001 ja toimi vuosina 2004–2007 puolueen nuorisojärjestön varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Ruotsin valtiopäiville ensimmäisen kerran syyskuun 2006 vaaleissa Jönköpingin läänin vaalipiiristä ja oli tuolloin, 23-vuotiaana, niiden nuorin jäsen. Lööf oli ensimmäisellä valtiopäiväkaudellaan jäsenenä perustuslakivaliokunnassa ja tultuaan valituksi jatkokaudelle syyskuun 2010 vaaleissa, hänestä tuli valtiovarainvaliokunnan jäsen. Hän toimi vuosina 2009–2011 myös puolueensa valtiopäiväryhmän varapuheenjohtajana.[2][6][7]
Keskustapuolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Maud Olofsson väistyi tehtävästä syksyllä 2011, jolloin Lööf valittiin hänen seuraajakseen. Kuusi päivää puheenjohtajavalintansa jälkeen hän aloitti Fredrik Reinfeldtin johtaman hallituksen elinkeinoministerinä.[2][8]
Lööf ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajan paikastaan 15. syyskuuta 2022. Syiksi mainittiin kehno tulos valtiopäivävaalien jälkeen sekä Lööfin saamat tappouhkaukset.[9] Lööfin seuraajaksi valittiin Muharrem Demirok helmikuussa 2023.[10]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lööfin harrastuksiin on kuulunut muun muassa jalkapallo, jossa hän on toiminut IFK Värnamon naisten joukkueen maalivahtina.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marmorstein, Elisabeth: ”Jag är inte stressad” 26.2.2012. Aftonbladet. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Jacobsson, Cecilia: Annie Lööf: Jag är trygg och stark dn.se. 21.3.2012. Dagens Nyheter. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Högström, Erik: Centerpolitikern Annie Johansson har gift sig 1.8.2011. Expressen. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Eriksson, Niklas: Annie Lööf har fått sitt andra barn: Blir kvar på sjukhus en tid Aftonbladet. 4.12.2019. Viitattu 25.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Anders W Jonsson blir vikarie för Annie Lööf Sveriges Radio. 19.8.2019. Viitattu 25.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Om Annie annieloof.se. Annie Lööf. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ De blir yngst i riksdagen 21.9.2006. Aftonbladet. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Julander, Oscar: Annie Lööf vald till ny Centerledare 23.9.2011. Expressen. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Svenska Centerpartiets Annie Lööf avgår som partiledare – utsattes för dödshot i veckan: "En lättnad över att inte ha kommit till skada" Svenska YLE. 15.9.2022. Viitattu 16.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Botsjö, Markus & Radlovacki, Natalie: Muharrem Demirok ny partiledare för C SVT Nyheter. 3.2.2023. Viitattu 4.2.2023. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Annie Lööf Twitterissä
- Lööfin kotisivut (ruotsiksi)
Edeltäjä: Maud Olofsson |
Keskustapuolueen puheenjohtaja 2011–2023 |
Seuraaja: Muharrem Demirok |