Anni Vuohijoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anni Teija Orvokki Vuohijoki
Henkilötiedot
Syntynyt24. toukokuuta 1988 (ikä 36)
Nakkila, Suomi
Kansalaisuus Suomi
Uran tiedot
Pituus 162 cm
Laji painonnosto, voimanosto
Seura Rovaniemen Reipas
Saavutukset
Ennätykset
  • Painonnosto:
  • Tempaus: 95 kg (SE)
  • Työntö: 118 kg (SE)
  • Yhteistulos: 213 kg (SE)

Tietolaatikko päivitetty 7. huhtikuuta 2018

Aiheesta muualla
anni.vuohijoki.com
Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten painonnosto
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Bukarest 2018 63 kg

Anni Teija Orvokki Vuohijoki (s. 24. toukokuuta 1988[1] Nakkila) on uransa päättänyt suomalainen painonnostaja ja voimanostaja.[2][3]

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuohijoki on voimanoston nuorten Euroopan mestari vuodelta 2010 ja aikuisten Euroopan mestari vuodelta 2011. Lisäksi hänellä on nuorten MM-pronssi vuodelta 2010 ja aikuisten MM-pronssi vuodelta 2013. Hän on vuodesta 2013 lähtien keskittynyt painonnostoon[4] ja edusti Suomea kesäolympialaisten 2016 painonnostossa 63 kilogramman sarjassa[2], jossa sijoittui kymmenenneksi yhteistuloksella 192 kilogrammaa (tempaus 85 ja työntö 107 kilogrammaa).[5] EM-kisoissa hän oli kahdeksas vuonna 2016.[6] Vuoden 2017 EM-kisoissa Vuohijoki oli seitsemäs tehtyään SE-tuloksen sekä työnnössä että yhteistuloksessa.[7]

Marraskuussa 2016 Vuohijoesta tuli kevyin suomalainen nainen, joka on nostanut yhteistuloksena 200 kilogrammaa.[8] Anaheimin MM-kilpailussa 2017 hänen sijoituksensa oli 12. Tuloksena syntyi Suomen ennätys: tempaus 90, työntö 112 ja yhteistulos 202 kilogrammaa.[9]

Maaliskuussa 2018 Vuohijoki voitti Bukarestin EM-kilpailuissa pronssia sarjassa 63 kilogrammaa. Hän ylsi pronssille myös työnnössä. Vuohijoki nosti kilpailussa uuden yhteistuloksen Suomen ennätyksen 203, työnnön SE:n 112 ja sivusi tempauksen SE:tä 91 kilogrammalla. Vuohijoki oli painonnoston ensimmäinen suomalainen arvokisamitalisti 17 vuoteen.[10] Moskovan EM-kilpailuissa 2021 hän sijoittui 64-kiloisissa kuudenneksi yhteistuloksella 212 kg. Työnnössä hän oli viides Suomen ennätystään sivunneella tuloksella 118 kg.[11] Vuoden 2022 MM-kilpailuissa hän sijoittui 64-kiloisissa 13:nneksi.[12]

Vuohijoki ilmoitti helmikuussa 2023 lopettavan painonnostouransa lajin EM-kilpailuihin, jotka pidettiin 15.–23. huhtikuuta 2023.[3]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuohijoki on valmistunut rakennustekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta ja lääkäriksi[13] Oulun yliopistosta. Hän työskentelee liikunta- ja valmennusalan yrittäjänä ja asuu Oulussa.[2]

Vuohijoki on kertonut julkisuudessa, että häntä kiusattiin koulussa. Veljen väkivaltaisen kuoleman jälkeen Anni Vuohijoki kärsi posttraumaattisesta stressihäiriöstä ja vaikeasta masennuksesta.[14]

Vuohijoki on kertonut julkisesti, että hän elää avoimessa suhteessa miehensä kanssa. Anni ja hänen miehensä Sami Köngäs olivat yhdessä kymmenen vuotta, mutta keväällä 2023 he päätyivät yhteisestä sopimuksesta eroon. Toisia osapuolia eroon ei liity, vaan kyse on muun muassa Annin omasta tarpeesta tilaan, eikä puoliso tästäkään tuominnut. Vuohijoen omin sanoin: "Jollei ole onnellinen yksin, ei voi olla onnellinen yhdessä".[15]

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Vuohijoki järjesti liikuntayrittäjä Laura Peipon kanssa avustuskuljetuksen Ukrainaan. Vuohijoki ja Peippo matkasivat tulkin ja kuljettajan kanssa bussilla Varsovaan ja veivät sinne lääke- ja sairaalatarvikkeita, jotka toimitettiin edelleen Ukrainaan. Paluumatkalla he toivat Suomeen 55 Ukrainasta sotaa paennutta ihmistä.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Anni Teija Orvokki Vuohijoki Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 6.2.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Lilja, Esa: Riossa kilpaileva painonnostaja Anni Vuohijoki aiheuttaa harmia valmentajalleen – ”Se on liian fiksu” (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 9.8.2016. Helsinki: Sanoma. Viitattu 9.8.2016.
  3. ↑ a b Painonnostaja Anni Vuohijoki lopettaa uransa Helsingin Sanomat. 20.2.2023. Viitattu 20.2.2023.
  4. ↑ Viime kesän suomalaissensaatio aloitti uuden kauden heti ennätyksellä Ilta-Sanomat. 25.12.2016. Helsinki: Sanoma. Viitattu 25.12.2016.
  5. ↑ Rönkä, Otto: Kiinan Deng nosti 63-kiloisten kultaa maailmanennätyksellä – Vuohijoki kymmenes Yle Urheilu. 9.8.2016 (päivitetty 10.8.2016). Yleisradio Oy. Viitattu 10.8.2016.
  6. ↑ Vuohijoki 8. ja Everi 10. EM-lavalla 13.4.2016. Helsinki: Suomen Painonnostoliitto ry. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 6.2.2018.
  7. ↑ Anni Vuohijoki EM-7. Saara Leskinen 10. 4.4.2017. Helsinki: Suomen Painonnostoliitto ry. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 6.2.2018.
  8. ↑ Painonnostaja Anni Vuohijoki ylsi välietappiin: 200 kiloa Turun Sanomat. 26.11.2016. Turku: TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 23.12.2017. Viitattu 6.2.2018.
  9. ↑ Anni Vuohijoki 12:s Anaheimin MM-lavalla uudella SE-tuloksella 2.12.2017. Rovaniemi: Rovaniemen Reipas. Viitattu 6.2.2018.
  10. ↑ Tammilehto, Teemu: 17 vuotta kestänyt suomalaisodotus päättyi – Anni Vuohijoki nosti EM-pronssia Yle Urheilu. 29.3.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 6.4.2018.
  11. ↑ Anni Vuohijoki työnsi viidenneksi EM-kisoissa yle.fi. 6.4.2021. Viitattu 7.4.2021.
  12. ↑ Anni Vuohijoki teki paluun MM-kisoihin: ”Ensimmäinen kilpailuni ilman kipulääkkeitä” Helsingin Sanomat. 11.12.2022. Viitattu 10.1.2023.
  13. ↑ JulkiTerhikki/JulkiSuosikki (Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterit) Valvira. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 2.6.2022.
  14. ↑ Kun tuntuu, että elämä räjähtää – Anni Vuohijoki avoimena rankasta taustastaan iltalehti.fi. Viitattu 15.12.2022.
  15. ↑ https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009602590.html
  16. ↑ Virtanen, Ari: Anni Vuohi­joki ja Laura Peippo toivat Suomeen kymmeniä Ukrainasta paenneita Helsingin Sanomat. 11.3.2023. Viitattu 26.12.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anni_Vuohijoki&oldid=22406883”