Ankka
| Ankka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: | Sorsat Anas |
| Laji: | Sinisorsa platyrhynchos |
| Muoto: | domestica |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Anas platyrhynchos f. domestica |
|
 Ankkojen lukumäärä neliökilometreittäin. |
|
| Katso myös | |
Ankka (Anas platyrhynchos f. domestica) on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto[1]. Sinisorsasta jalostetun tavallisen ankan lisäksi ankoiksi voidaan nimittää Amerikasta peräisin olevan myskisorsan (Cairina moschata) tarhattuja ja jalostettuja muotoja.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ankkaa on todennäköisesti alettu kasvattaa Kiinassa yli 2 000 vuotta sitten, ja niitä on myös kasvatettu Rooman valtakunnassa ainakin jo 100 jaa.[2] Kiinassa ankkoja on jo satoja vuosia laidunnettu korjatuilla riisiviljelmillä.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallinen sinisorsasta jalostettu ankka on sinisorsaa suurempi ja yleensä lentokyvytön. Ankan keskimääräinen paino on noin 1,8–2,7 kg[2], kun sinisorsan paino jää selvästi tämän alle. Uros on yleensä suurempi kuin naaras.
Myskisorsa on sinisorsaa huomattavasti suurempi, ja sen sukupuolten kokoero on vielä suurempi kuin sinisorsan. Ankkakoiraan ja myskisorsanaaraan jälkeläistä kutsutaan muuliaasiankaksi, ja myskisorsakoiraan ja ankkanaaraan jälkeläistä muuliankaksi (engl. hinny ja mule).lähde?
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavalliset ankat lisääntyvät hyvin keskenään, ja niiden jälkeläiset ovat normaalisti lisääntymiskykyisiä. Sinisorsasta ja myskisorsasta jalostetut ankat voivat risteytyä keskenään, mutta hedelmällisyys on pieni ja jälkeläiset steriilejä. Tavallisen ankan haudonta-aika on 4 viikkoa, myskisorsa hautoo muniaan 5 viikkoa.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ankan villi muoto sinisorsa on hyvin suosittu riistalintu ja sitä onkin varsin helppo saada hyvin varustettujen elintarvikekauppojen pakastealtaasta melkein ympäri vuoden. Koska kyseessä on kuitenkin riistalintu, sorsa on melko kallista verrattuna tarhattuun ankkaan.
Yleensä ankka syödään 1,5–3 kuukauden ikäisenä, mutta nuoremmat ankanpojat painavat tavallisesti noin 1,6–1,8 kg, ja ne valmistetaan yleensä paistamalla kokonaisena. 7-viikkoiset Pekingin ankat voivat painaa 3,2 kg. 13-viikkoisen myskisorsakoiraan rintalihas voi painaa 700 g. Tavallisen ankan rintalihas eli lentolihas on vaatimaton, koska se ei lennä. Myskisorsan liha on huomattavasti vähärasvaisempaa kuin Pekingin ankan.
Munat ovat hiukan kananmunaa suuremmat ja ne soveltuvat hyvin leivontaan. Eräät munintaan jalostetut rodut (khaki campbell, tsaiya, intialainen juoksuankka) voivat munia 200, jopa 300 munaa vuodessa. Nämä munijarodut ovat tavallisesti pienikokoisempia kuin liharodut, poikkeuksena Pekingin ankka, joka on hyvä munija, vaikka onkin liha-ankaksi jalostettu[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]