Anja Levoranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anja Levoranta
Henkilötiedot
Syntynyt15. toukokuuta 1938
Noormarkku
Kuollut2. kesäkuuta 2021 (83 vuotta)
Nokia
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti taidemaalari
Taiteilija
Ala kuvataide

Anja Helena Levoranta (o. s. Hänninen[1], 15. toukokuuta 1938 Noormarkku2. kesäkuuta 2021 Nokia[2]) oli suomalainen taidemaalari.[3] Hänen työnsä ovat pääosin öljyväritöitä ja akvarelleja.[4] Varhainen tuotanto edusti realistista tyyliä, jonka jälkeen hänen tyylinsä oli vahvan ekspressiivinen.[5]

Levoranta kouluttautui ensin lastentarhanopettajaksi vuosina 1958–1959.[6] Hän siirtyi kuitenkin taideopintojen pariin Vammalan opistoon vuosiksi 1966–1972.[7] Levoranta on tehnyt kurssimuotoisia opintoja muun muassa Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.[8]

Levorannan ensimmäinen valtakunnallinen näyttely oli vuonna 1972.[9] Hänellä on ollut Suomessa yksityisnäyttelyitä muun muassa Seinäjoen taidehallissa vuosina 1999–2000 sekä useissa gallerioissa eri puolilla Suomea. Yhteisnäyttelyissä hänen teoksiaan on ollut esillä muun muassa Porin Taiteilijaseuran näyttelyissä Porin taidemuseossa vuosina 1982, 1987, 1992 ja 1997, Vaasan taidehallissa vuonna 2004 sekä eri aluenäyttelyissä, esimerkiksi Rauman taidemuseossa 1981. Hänen teoksiaan on hankittu muun muassa Sastamalan, Porin, Huittisten, Rauman ja Harjavallan kaupunkien, Emil Cedercreutzin museon ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kokoelmiin. Hän on Taidemaalariliiton, Suomen akvarellitaiteen yhdistys ry:n, Porin Taiteilijaseuran ja Vammalan seudun taideyhdistyksen jäsen. Levoranta on kuvataiteilijana toimimisen lisäksi työskennellyt muun muassa Vammalan opiston ja Tyrvään käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen tuntiopettajana sekä akvarellikurssien opettajana.[8]

Jo alle vuoden ikäisenä Levoranta sommitteli tilkkutöitä lattialla istuessaan. 1970-luvulla Levorannan taide oli tarkkaa realismia, jonka jälkeen tuli vahva ekspressiivinen kausi.[9] Työskennellessään taideterapeuttina hän kuvasi töissään potilaiden kokemaa tuskaa. Hänen töissään on myös kuvattu olevan yhtymäkohtia norjalaisen Edvard Munchin edustamaan saksalaistyyppiseen ekspressionismiin.[7] Akvarelleissaan hän on kuvannut muun muassa arjen estetiikkaa maalamalla arkisia, pieniä yksityiskohtia.[5] Osa töistä liikkuu abstraktin ja esittävän rajamaastossa.[10] Levorannan tuotantoon kuuluu erityisesti öljyväritöitä ja akvarelleja, mutta myös akryylejä ja guasseja.[4] Hänelle ympäröivä luonto ja valo ovat tärkeitä. Hänen mukaansa joskus pitkään mietityttänyt asia kiteytyy kookkaaksi öljyvärimaalaukseksi. Akvarellien aiheet pulpahtavat mielikuvista ja tunteista.[3]

Levoranta on saanut Vammalan kaupungin kulttuuripalkinnon ja apurahan 1976, Turun ja Porin läänin kohdeapurahan 1981 ja 1982, Porin Saskiat ry:n näyttelystipendin 1983 ja Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahaston stipendin 1983.[11]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anja Levorannalla on kolme lasta. Hänen miehensä, autoliikkeen toimitusjohtaja Matti Levoranta menehtyi lento-onnettomuudessa Äkäslompolossa vuonna 2004.[12][13] Levoranta asui Nokian Siurolla. Hänellä oli fengshui-henkinen puutarha, jolla hän on osallistunut Avoimet Puutarhat -tapahtumaan.[14] Levoranta menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen kotonaan.[2]

  1. Tyrvään yhteiskoulu – Vammalan lukio 1904–1979, s. 328. Vammala: Vammalan lukio, 1979.
  2. a b Kause, Helena: Anja Helena Levoranta 1938–2021 satakunnankansa.fi. 4.7.2021.
  3. a b Levoranta, Anja Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 28.9.2020.
  4. a b Tyrvään Sanomat, 15.5.2003.
  5. a b Aamulehti, 25.11.2004.
  6. Sydän-Sastamalan kuvataiteilijat, s. 43. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, 1979.
  7. a b Viitala, Raimo: Tyrvään Sanomat, 29.10.1988.
  8. a b verkkoviite kuvataiteilijamatrikkeli.fi.
  9. a b Starkman, Virpi: Tyrvään Sanomat, 20.9.2017.
  10. Tyrvään Sanomat, 31.5.2003.
  11. Ars Sata Satakuntalaista kuvataidetta, s. 11. Porin seudun osuuspankki 1984, 1984.
  12. Heikkinen, Anu: Surun ja lohdutuksen kuvia. Kotimaa, 2007, s. 20–21.
  13. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2006, s. 18–19. Helsinki: Otava, 2005.
  14. Talka, Eira: Anja Levorannan Fengshui-puutarhaa pääsee ihailemaan sunnuntaina – "Hoidan tätä pihaa ja samalla itseäni" Aamulehti. 26.6.2017.[vanhentunut linkki]