Ani (Turkki)
| Ani | |
|---|---|
 Näkymä Anin raunioille Armenian puolelta |
|
| Sijainti | |
  Ani |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Historia | |
| Tyyppi | rauniokaupunki |
| Huippukausi | 900-luku – 1200-luku. |
| Valtakunta | Armenia |
| Merkitys | Bagratidien dynastian pääkaupunki |
| Aiheesta muualla | |
Ani on nykyisin raunioitunut keskiaikainen kaupunki Turkin Karsin maakunnassa lähellä maan Armenian vastaista rajaa. Vuosien 961 ja 1045 välillä kaupunki oli Bagratidien dynastian hallitseman Armenian kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupungin omistaja vaihtui sittemmin Bysantin valtakunnasta Seldžukkien valtakuntaan ja sen alamäki alkoi mongolivalloituksesta vuonna 1236. Kaupunki hylättiin 1650-luvun aikana.
Monet vanhat rakennukset ovat kuitenkin säilyneet ja Unesco lisäsi paikan maailmanperintöluetteloon vuonna 2016.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenian pääkaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anin perustamisen yksityiskohdista tiedetään vain vähän.[2] Noin 1000 vuotta eaa. Anin ylängön asuttivat pronssikautiset asukkaat, jotka jättivät jälkeensä esimerkiksi jäänteitä keramiikasta ja työkaluista. 400-luvulla jaa. armenialainen Kamsarankanin dynastia rakennutti paikalle linnoituksen.[3] 600-luvun puolivälissä Anin valloittivat arabit ja Kamarasankanien ja arabien välisen taistelun jälkeen alue päätyi Bagratidien dynastian haltuun.[2] Bagratidihallitsija Ashot III muutti pääkaupunkinsa Karsista Aniin, jonka taloudellinen ja kulttuurillinen merkitys oli noihin aikoihin kasvanut huomattavasti. Suurimmillaan Ani oli 1000-luvulla, jolloin kaupungissa asui arviolta 100 000 asukasta. Armenialaiset hallitsijat ja kauppiaat rakennuttivat kaupunkiin useita uskonnollisia rakennuksia, joiden takia kaupunkia on nimitetty joskus tuhannen ja yhden kirkon kaupungiksi.[3] Kaupungin ehkäpä merkittävimmän rakennuksen eli sen katedraalin rakennutti omana aikanaan tunnettu arkkitehti Trdat kuningas Gagik I:n valtakaudella 990–1020.[2]
Raunioituminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1045 Bysantin valtakunta kukisti alueen armenialaiset hallitsijat ja valloitti kaupungin. Heitä seurasivat turkkilainen Seldžukkien valtakunta, joka valloitti kaupungin Bysantilta. Vuonna 1072 Seldžukit antoivat kaupungin kurdilaiselle Shaddadidien dynastialle. Shaddadidit rakennuttivat kaupunkiin muslimien pyhättöjä, kuten Manuchihrin moskeijan, jonka minareetti on edelleen pystyssä. Joidenkin tutkijoiden mielestä moskeija oli alun perin armenialaisten hallitsjoiden palatsi ja joidenkin varta vasten moskeijaksi rakennettu rakennus, mikä tekisi siitä vanhimman turkkilaisen moskeijan Anatoliassa. Vuonna 1199 kaupungin valloitti kuningatar Tamarin hallitsema Georgia. Georgia antoi alueen läänityksenä armenialaiselle Zakarianien suvulle. Kaupungin laskusuhdanne alkoi kun mongolit valloittivat sen vuonna 1236. Vuonna 1319 kaupunkia hävitti voimakas maanjäristys, jonka jäljiltä esimerkiksi kaupungin katedraalin kupoli romahti. Kaupunki sijaitsee maanjäristysherkällä alueella ja suurempia järistyksiä on tapahtunut myös sittemmin vuosina 1832 ja 1988. 1400-luvulla kaupunkia hallitsivat useat eri turkkilaiset dynastiat ja vuonna 1579 se liitettiin Osmanien valtakuntaan. 1650-luvun aikana kaupunki hylättiin muiden nousevien paikallisten keskusten ja muuttuneiden kauppareittien takia.[3]
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkin sodan myötä Karsin maakunta ja sen myötä Ani liitettiin Venäjän keisarikuntaan.[3] Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset Anissa aloitti Nikolai Marr vuonna 1896.[2] Osmanien valtakunta valloitti alueen takaisin ensimmäisessä maailmansodassa, mutta sodan hävittyään he joutuivat luovuttamaan alueen vastaperustetulle Armenian tasavallalle. Turkki valloitti kaupungin Turkin itsenäissyyssodan aikana vuonna 1920, jolloin Kâzım Karabekirin johtamat joukot saapuivat kaupunkiin. Karabekirin muistelmien mukaan hän jätti toteuttamatta ylemmiltä tahoilta tulleen määräyksen tuhota kaupungin rauniot. Kaupungin raunioita ei pitkään huollettu Armenian ja Turkin tulehtuneiden välien takia.[3] Jotkin kirkoista ovat kärsineet myös huonosti suoritetuista entisöintitöistä. Vuonna 1996 World Monuments Fund luetteloi Anin yhdeksi kulttuuriperinnöllisesti merkittävistä vaarantuneista kohteista.[2] Vuonna 2011 Turkin kulttuuri- ja turismiministeriö aloitti kaupungin ennallistustyöt ja vuonna 2012 Ani lisättiin ehdokkaaksi Unescon maailmanperintöluetteloon.[3] Ani lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2016.[1]