Siirry sisältöön

Anhydriitti

Wikipediasta
Anhydriitti
Anhydriittilohkare
Anhydriittilohkare
Luokka sulfaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava CaSO4
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen tai väritön
Asu massamainen
Kidejärjestelmä rombinen
Kovuus Mohsin asteikolla 3–3,5
Ominaispaino 2,9–3,0 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Viiru valkoinen
Lähteet

Luhr, s. 70.[1]

Aiheesta muualla

Anhydriitti Commonsissa

Anhydriitti on vedetön, tavallisesti massamainen kalsiumsulfaattimineraali, jota käytetään maanparannusaineena ja sementin valmistuksessa.[1][2] Vedettömyyteen viittaa myös sen nimi, joka on johdettu kreikankielisestä sanasta anudros eli ’ilman vettä’.

Anhydriittiä esiintyy usein kerrostuneena toisten evaporiittien kanssa.[1] Veden vaikutuksesta se muuttuu vesipitoiseksi kalsiumsulfaattimineraaliksi, kipsiksi[2], josta sen erottaa helpoiten lohkeavuuden perusteella; anhydriittikiteissä on kolme lohkosuuntaa, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden[1].

  1. a b c d Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 70. (Anhydriitti) Suomentanut Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8
  2. a b Geologinen sanakirja (Anhydriitti) Kiviopas. Suomen Kansallinen Geologian Komitea. Viitattu 6.3.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]