Anatolian esihistoria
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty väliotsikoitavaksi, koska se parantaa luettavuutta ja selkeyttä. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Jäsentelyä voisi kehittää, tai ainakin kappalejakoa. |
Anatolian esihistoria kertoo Anatolian niemimaalla esihistorian aikana esiintyneistä ilmiöistä. Varhaisimmat asumukset Anatolian niemimaalla olivat Burdurjärven seudulla sijaitsevassa Hacularissa noin 8000 eaa. Tuolloin asumukset olivat savitiilitaloja. Varhaiselta paleoliittiselta kaudelta on löydetty jäännöksiä Yarumburgain luolasta, joka sijaitsee lähellä Istanbulia. Antalyasta on löydetty kallioon tehtyjä kaiverrettuja kuvia, jotka esittävät eläimiä. Nämä kuvat ilmentävät Anatolian ihmisten olleen yhteydessä läntisen Euroopan kulttuureihin myöhäisellä paleoliittisella kaudella ja niissä on myös merkkejä ajasta, jolloin ihmiset siirtyivät luolaelämästä maanviljelyyn. Varhainen maanviljelys eli neoliittinen kivikausi oli Anatoliassa 7300-6250 eaa. Neoliittisella kaudella maanviljelyn kehitykseen Anatoliassa vaikutti "Hedelmällisen puolikuun" maanviljelyskulttuuri. Neoliittisen ja kalkoliittisen kauden vaihteessa eräs merkittävä asutuskeskus oli Çatalhüyük, missä talot tehtiin aurinkokuivatusta tiilestä. Kalkoliittisella aikakaudella, jota kesti ajalle 3500 eaa., käytettiin metallisia aseita ja työkaluja ja lisäksi tuona aikana keramiikan valmistus vakiintui Anatoliassa. Keramiikkaesineitä koristeltiin värillisillä maaleilla. Koristeellisia kuvioita keramiikassa esiintyi erityisesti läntisessä ja keskisessä Anatoliassa sekä Kilikiassa. Pronssikaudella Anatoliassa monet rakennukset olivat linnoitettuja. Tuolta ajalta on löydetty paljon aseita, mikä viittaa erityiseen asevarusteluun. Tuona aikana Anatolian ja Kreetan välillä oli yhteyksiä, joista on merkkeinä Anatoliasta löytyneet kaksoistelat ja savisarvet. Länsi-Anatoliassa pronssikaudella merkittävässä asemassa olleita ihmisiä haudattiin monenlaisia esineitä sisältäneisiin hautoihin. Haudoissa oli joitakin rituaaliesineitä, kuten ristikkopronssikiekkoja, jotka saattoivat esittää jumalatarta. Pronssikaudella keramiikassa esiintyneet kuviot olivat enimmäkseen punaisia tai mustia, mutta jonkin verran käytettiin myös valkoista ja purppuraoranssia väriä. Pronssikauden keskivaiheilla syntyi kauppaketju, joka ulottui Ashurista Konyan tasangolle. Tuona aikana Anatoliassa liikkui assyrialaisia kauppiaita, jotka kauppasivat arvokkaita mineraaleja.[1]