Amica (lounasravintolaketju)
Amica on Suomessa toimiva lounasravintolaketjubrändi. Amican toiminnasta vastasi vuoteen 2019 asti Fazerin omistama Fazer Food Services -yksikkö, johon kuului lähes 1 100 ravintolaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 580,2 miljoonaa euroa. Muita yksikön brändejä ovat Blue, Fazer ja wip. Kesäkuussa 2019 kerrottiin Fazer Food Services -toiminnan myynnistä brittiläiselle monikansalliselle Compass Group PLC:lle 475 miljoonalla eurolla. Sen myötä lähes puolet Fazer-konsernin henkilöstöstä siirtyi uuden omistajan palvelukseen.[1]
Amica-ravintolat vastaavat lounaan lisäksi myös asiakasyrityksiensä edustustarjoiluista.[2][3]
Fazer Food Services oli Suomen suurin työpaikoilla toiminut lounasravintolaketju; se on arvioinut markkinaosuudekseen 40–50 prosenttia. [4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fazerilla tehtiin vuonna 1975 päätös aloittaa henkilöstöravintolatoiminta. Seuraavana vuonna toimintansa aloitti Fazer Catering, jonka toiminnassa korostuivat asiakaslähtöisyys, laatutietoisuus ja kansainväliset trendit. Ensimmäisenä toimintavuotena asiakkaiksi saatiin muun muassa Aga, Eläketurvakeskus ja IBM. Vuonna 1978 Fazer Catering osti itseään huomattavasti isomman Työmaahuollon, jolloin henkilöstöravintoloiden määrä nousi noin sataan. 1970-luvun lopulla Fazer Cateringilla oli yli 700 työntekijää, joista noin 600 oli vakinaista henkilöstöä.[5]
1980-luvun alussa Fazer Catering osti toimipaikkaruokalatoiminnot Tehdasravintoloilta ja Jalostajan Catering Oy:lta, jolloin henkilöstöravintoloiden määrä ylitti kahdensadan. Fazer Catering käytti tulosjohtamista, ja se panosti aktiiviseen tuotekehitykseen. Sisäistä tiedotusta varten oli oma henkilöstölehti, ja tietotekniikkaa hyödynnettiin muun muassa ruokalistojen suunnittelussa. Vuonna 1987 Fazer Konditoria Oy:n ravintola- ja kahvilatoiminta siirtyi Fazer Cateringille, jolloin palveluksessa oli yli 1 700 työntekijää ja 256 henkilöstöravintolaa. Vuonna 1988 Fazer Cateringin ostettua Ruotsin toiseksi suurimman henkilöstöravintolayrityksen Scandic Restaurant Ab:n se vaihtoi nimensä Amicaksi.[5]
Vuonna 1989 yhtiön liikevaihto oli 450 miljoonaa markkaa. 1990-luvun alun laman vuoksi Amican voimakas kehityskausi katkesi; kasvun sijaan tärkeämmäksi tuli asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin. Vuonna 1993 Amica osti Kulinaari Ravintolat Oy:n (aiemmin Valtion ravitsemiskeskus), jonka liikevaihto vuonna 1992 oli 450 miljoonaa markkaa ja jolla oli 1 600 työntekijää. Kulinaari ja Amica Ravintolat Oy toimivat aluksi erillisinä yhtiöinä. Tallinaan avattiin Amica Eesti. Kulinaari yhdistyi Amicaan lokakuussa 1994. 1990-luvun lopulla Amicalla oli yli 800 henkilöstöravintolaa. Toimitusjohtaja Soili Suonojan aikana yhtiöstä tuli Suomen suurin ja Euroopan kahdeksanneksi suurin ravitsemisalan yritys. Vuonna 1999 yrityksen liikevaihto oli noussut jo yli 1 160 miljardiin markkaa ja se työllisti 3 500 työntekijää.[5]
Vuonna 2005 yhtiö otti nimekseen Fazer Amica Oy, ja vuonna 2010 siitä tuli Fazer Food Services Oy.[5] Kesäkuussa 2019 Amica myytiin brittiläiselle Compass Groupille.
Suuria tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1978: Fazer Catering vastasi hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen kisakylän ravintolapalveluista Lahdessa
- 1989: Amica huolehti hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen ruokapalvelujen, yleisöravintolatoiminnan ja VIP-tilojen tarjoiluista
- 1998: Amica hoiti Lissabonin maailmannäyttelyn Suomi-ravintolan palveluista
- 1999: Amica vastasi Suomen Euroopan unionin puheenjohtajakauden huippukokouksen tarjoiluista Helsingissä [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bjurström, Eelis: Fazer myy ravintolatoimintansa globaalille monimiljardiyritykselle – Kaupassa siirtyy lähes puolet koko konsernin työntekijöistä Yle Uutiset. 11.6.2019. Viitattu 11.6.2019.
- ↑ Tietoa Amicasta 30.8.2013. Amica. Arkistoitu 27.7.2013. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Fazer-konsernin vuosikertomus, 2012 Fazer. Arkistoitu 10.8.2013. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ Työpaikkaruokalan lounas on monelle päivän ainoa lämmin ateria 2.6.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.8.2013.
- ↑ a b c d e Sofia Kotilainen: Kauppaneuvos Soili Suonoja (1944–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.8.2013