Ami Hauhio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aimo Robert ”Ami” Hauhio (14. kesäkuuta 1912 Viipuri – 16. joulukuuta 1955[1]) oli suomalainen taiteilija, sarjakuvantekijä, kuvittaja, sanomalehti- ja pilapiirtäjä, kartanpiirtäjä ja kivipiirtäjä.[1] Hän oli Viipurin Taiteilijaseuran ja Suomen Taidepiirtäjien Liiton jäsen (myös johtokunnassa). Suomen Taidepiirtäjien Liiton varapuheenjohtajana hän oli 1948. Hauhio muistetaan erityisesti yhtenä oman aikansa merkittävimmistä suomalaisista sarjakuvapiirtäjistä ja suomalaisen science fictionin edelläkävijänä.

Hauhio teki runsaat 300 kirjan- ja lehdenkantta. Yleisradio vanha pyöreä logo, jossa lukee RADIO, on Hauhion piirtämä[2].

Sarjakuvaura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhion jännityssarjakuvissa keskeisenä aiheena oli usein jokin tekninen erikoisuus kuten räjähdysainepatentti tai atomimoottori ja päähenkilönä lentäjä tai tullimies. Ensimmäisen sarjakuvansa, jonka nimi oli Lentäjä Sam Hurjan seikkailut maalla, merellä ja ilmassa, Hauhio teki Seura-lehdelle vuosina 1937–1938. Tullivartija Topi Valpas ilmestyi useissa maaseutulehdissä sotien aikana ja Patentti N:o 33 Seikkailujen maailmassa vuosina 1940–1941.[3] Sota-aikana Lukemista Kaikille -lehdessä seikkaili Hauhion piirtämä Ismo Lento, rajaseudun poika.[4] Sen oikeudet omisti Tekijätoimisto ja tämä syndikoitu sarja ilmestyi ilmeisesti myös muissa lehdissä.

Olavi Kanervan ja Reino Helismaan kirjoittama, Hauhion piirtämä suomalaisen science fiction -sarjakuvan klassikko Maan mies Marsissa, jossa kuitenkin huoletta kopioitiin Alex Raymondin sarjaa Flash Gordon,[2] ilmestyi ensi kerran Isku-lehdessä jatkosarjana vuosina 1940–1941. Sen olivat käsikirjoittaneet Olavi Kanerva ja Reino Helismaa. Maan mies Marsissa julkaistiin myös albumina vuonna 1947, mutta julkaisu ei sisältänyt kaikkia sivuja ja sarjakuvan kuvajakoa oli muutettu. Vuonna 2011 Zum Teufel! julkaisi Maan miehen Marsissa alkuperäisen kuvajaon mukaisessa albumimuodossa.

Hauhion sarjakuvia julkaistiin säännöllisesti Pellervo-lehdessä jatkosarjoina. Esimerkiksi 1947–1950 ilmestyi science fiction -seikkailu Koltan perintö, joka oli jatkoa Valojuova-lehdessä vuosina 1944–1946 ilmestyneelle sarjakuvalle. Seinäjoen sarjakuvaseura julkaisi Koltan perinnön albumina vuonna 1984. Pellervossa ja Lasten Maailma -lehdessä julkaistiin Hauhion sarjakuvaversioita nuortenkirjallisuuden tunnetuimmista teoksista (esimerkiksi Aarresaari värillisenä Pellervossa, viimeinen osa 7/1961).

Seura-lehdessä ilmestyi vuonna 1950 jatkosarjana (n:ot 36–47) Hauhion piirtämä Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki -sarjakuva. Vuonna 1952 Olavi Kanervan päätoimittamassa Seikkailujen maailma -lehdessä ilmestyi myös Hauhion Lentävä lautanen -sarjakuva, jonka Kanerva oli kirjoittanut. Edellä mainittujen teosten ohella Hauhio piirsi monia muitakin seikkailu- tai huumorisarjakuvia.

Hauhion tyyliin vaikutti selvästi Flash Gordonin piirtäjä Alex Raymond ja muut yhdysvaltalaiset tekijät, mutta hänen tyylinsä oli kulmikkaampaa ja kankeampaa. Hänen alkuperäispiirroksiaan on säilynyt vähän.[2]

Timo Kokkilan kokoama Hauhion elämäntyötä esittelevä näyttely oli esillä Tampereella Finlaysonilla TR1-galleriassa kesällä 2014.[2]

Uusintajulkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Koltan perintö : seikkailuja maan uumenissa, avaruudessa ja merten syvyyksissä : suomalainen sarjakuvaklassikko vuosilta 1947–1950, Ami Hauhio. Seinäjoki : Seinäjoen sarjakuvaseura, 1984 ISBN 951-99510-3-2
  • Maan mies Marsissa, kirjoittaneet Olavi Kanerva ja Reino Helismaa, piirtänyt Ami Hauhio. Lentävä lautanen Olavi Kanerva, Ami Hauhio ; [toim. Juri Nummelin ja Timo Ronkainen]. Helsinki : Zum Teufel, 2011 ISBN 978-952-5754-35-3

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Hauhio, Aimo Robert - Suomen kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli, viitattu 9.7.2014 (lähteessä ei syntymäpäivää)
  2. ↑ a b c d Römpötti, Harri: Ylen logon suunnittelija otti kuvituksiinsa vaikutteita varsinkin Yhdysvalloista HS.fi. 9.7.2014. Viitattu 23.7.2022.
  3. ↑ Kaukoranta, Heikki & Kemppinen, Jukka: Sarjakuvat, s. 201-203. Otava, 1982. ISBN 951-1-06710-9
  4. ↑ Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen: Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria, s. 201. (Veli-Pekka Lehtola: Kuoleman ja elämän rintamat) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-686-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ami_Hauhio&oldid=22778310”