Amatööriradiotaajuusalueet
Amatööriadiotaajuusalueet ovat niitä radiospektrin kaistoja, mille kansalliset telehallintoviranomaiset määritelemät kunkin maan radioamatööritoiminnan sallitut taajuudet, lähetystehot, tarvittava radioamastööripätevyys kansallisesti kahdesta neljään radioamatööriluokkaan maakohtaisesti. Teknillisetn normien ollessa kyseessä käytetään yleensä taajuuksia, kun taas puhekielessä antennian vaatiman koon vuoksi käytetään edelleen aallonpituukia niin kuin 1900-luvun alkupuolella teknililsissäkin normeissa. Teknilisen kehityksen vuoksi tarve aikaisempaa suuremmille taajuuksille ja suuremmalle kaistaleveydelle on johtanut uusien radiojärjestelmien taajuuksien lisääntymiseen, mistä on seurannut myös tiedovälityskyvyn suureneminen.
Suomessa liikenne- ja viestintävirasto pitää yllä listaa Suomessa käytettävistä radioamatööritaajuuksista. Taajuuksien käyttöön voi liittyä rajoituksia maantieteellisen sijainnin ja lähetystehon suhteen.[1][2]
Suomessa radioamatööritoiminnassa voi käyttää seuraavia taajuusalueita (katso myös: Sähkömagneettinen spektri):[3]
LF - low frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]LF-alueella, taajuudeltaan 30 kHz - 300 kHz, on yksi radioamatööritaajuusalue. LF-aallot alkavat kymmenestä kilometristä ja päättyvät kilometriin.
2,2 km |
---|
135,7 kHz -137,8 kHz |
LF-taajuusalueella on myös yleisradion pitkien aaltojen alue, LW-aaltoalue. LW on lyhenne pitkää aaltoa tarkoittavasta käsitteestä long wave. Yleisesti ottaen pitkien aaltojen taajuusrajat ovat 148,5 kHz – 283,5 kHz, mutta kansalliset telehallintoviranomaiset voivat myöntää yleisradiolähetyslupia vähäisemmllekin määrille kanavoituja taajuuksia. Pitkien aaltojen pituudet vaihtelevat 2019 metristä 1057 metriin. Aaltoalueella on 15 kanavaa yhdeksän kilohertsin välein 153, 162, 171, 180, 189, 198, 207, 216, 225, 234, 243, 252, 261, 270 ja 279 kHz. Päinvastoin kuin keskipitkissä aalloissa, missä kanavointi tapahtuu 9 kHz:n välein ja Yhdysvalloissa 10 kHz:n välein, on pitkien aaltojen kanavointi aika 9 kHz:n välein.
Amatööriradion 2,2 km:n taajuusaluetta ja yleisradion pitkieä aaltoja voi kuunnelle verkko-ohjelmistoradiovastaanottimilla verkkoselaaimella Internetin kautta.
MF - medium frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MF-alueella, taajuudeltaan 300 kHz - 3000 kHz, on kaksi radioamatööritaajuusaluetta. HF-aaltojen pituus alkaa kilometristä ja päättyy sataan metriin.
630 m | 160 m |
---|---|
472 kHz –479 kHz | 1 810–1 855 kHz 1 861–1 906 kHz 1 912–2 000 kHz |
HF - high frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HF-alueella, taajuudeltaan 3000 kHz - 30000 kHz toisin merkittynä , taajuudeltaan 3 MHz - 30 MHz, on yhdeksän radioamatööritaajuusaluetta. HF-aallot alkavat sadasta metristä ja päättyvvät kymmeneen metriin. Taajuusalue kokonaisuudessaan kansainvälisen televiestintäliiton määritelmän mukaan käsittää taajuudet 3000 kHz:stä 30000 kHz:iin, 3 MHz:stä 30 MHz:iin. Yleensä lyhytaaltoradioiden kyseessä ollessa 40 kanavan taajuuksin eri radiosukupolvien LA-, PR-27- ja CB -radioin, viitataan taajuusalueen lopulla 26 965 kHz - 27,405 kHz taajuustalueeseen megahertseinä, 26,965 MHz - 27,405 MHz. HF-taajuusalueen loppuun sijoittuvat vapaasti käytettävien CB-radioiden lisäksi 12 metrin aaltoalueen amatööriradio ja 10 metrin aaltoalueen amatööriradio, minkä aaltoalue on vapaasti käytettävän CB-radion jälkeen taajuuksilla 28 000 kHz - 29,700 kHz, mistä käytetään CB-radion tapaan merkitään 28,000 MHz - 29,700 MHz. HF-taajuusalueella seuraavia taajuuksia VHF-taajuusalueella merkitään MHz:nä. Taajuusalueella on monien puheradioille osoitettujen taajuuksia, myös kanaviksi määriteltyinä.
Vanhimmat taajusualueet ovat 80 metrin, 40 metrin, 20 metrin, 15 metrin ja 10 metrin aaltoalueet. 1970-luvulla pidetyssä radiokonferenssissa määriteltiin HF-alueelle lisää taajuusalueita amatööriradiokäyttöön. Näitä niin kutsuttuja WARC-aaltoja, mitkä määriteltiin 1979 ovat 30 metrin, 17 metrin ja 12 metrin aaltolueet, mitkä ovat radiokaistaltaan kapeita ja sopivat parhaiten puheradioliikenteen asemesta dataliikennekäyttöön. Viimmeinen amatööriradiokäyttöön tullut aaltoalue ovat 60 metrin aaltoaluet. Näin ollen on 1980-lukua edeltävissä HF-amatööriradiossa ei ole WARC-aaltoja, suomen puhekielessä varkkiaaltoja. 60 metrin aallot määriteltiin vasta vuonna 2002, joten 2000-luvkua edeltävissä radioissa ei ole 60 metrin aaltoaluetta. 60 metrin aaltoalueen sekä 30 metrin, 17 metrin ja 12 metrin aaltoalueiden puuttuminen saattaa rajoittaa vanhojen, jopa vuosikymmeniä vanhojen radioiden hyödyntämistä mykyisessä radioliitenteessä.
80 m | 60 m | 40 m | 30 m | 20 m | 17 m | 15 m | 12 m | 10 m |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
3 500 kHz – 3 800 kHz | 5 351,5 kHz – 5 366,5 kHz | 7 000 kHz – 7 200 kHz | 10 100 kHz – 10 150 kHz | 14 000 kHz – 14 350 kHz | 18 068 kHz – 18 168 kHz | 21 000 kHz – 21 450 kHz | 24 890 kHz – 24 990 kHz | 28,000 MHz – 29,700 MHz |
Amatööriradion kymmenen metrin aaltoalue 28,000 MHz - 29,700 MHz on hyvin lähellä La-, PR-27 - ja CB-radion taajuusaluetta 27,965 MHz - 27,405 MHz. Mikäli CB-radioaseman antenni valitaan sopivasti, voidaan samaa antennia vähäisin muutoksiin käyttää myöhemmin radioamatööriehdoin. Antennia ei tarvitse vireeseen saamiseksi katkaista lyhyemmäksi tai vaihtaa 10 metrin aaltoalueen amatööriradioantenniin, vaan sitä voidaan säätää ruuvaamalla tai vaihtamalla jatkopala. Näin 10 metrin aaltoalueen lähettämisen käytetty CB-antenni voidaan palauttaa alkuperäiseen käyttöönsä. Vapaasti pätevyystodistuksetta, lähetysluvatta ja taajuusmaksutta käytettävä CB-radio on hyvä tapa opetella HF-aaltoalueen yläpään ominaisuuksia vielä ryhtymättä perus- tai yleisluokan radioamastööriksi. Kaikkia taajuuksia voidaan vastaanottaa verkko-ohjelmistoradioilla Internetin kautta matkapuheiimen, tabletin, sylitietokoneen tai pöytätietokoneen verkkoselaimilla..
VHF - very high frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]VHF-alueella, taajuudeltaan 30 MHz - 300 MHz, on kolme radioamatööritaajuusaluetta. VHF-aallot alkavat kymmenestä metristä ja yhteen metriin. Kuuden metrin aallot ovat kymmenestä metrin aaltoalueesta seuraavat. Niitä käytetään puheradiointiin pääasiassa taajuusmodulaatiolla, FM:llä. Käsite FM-radio kuluttajakaupassa tarkoittaa niitä yleisradiovastaanottimia, mitkä kykenevät vastaanottamaan niitä yleisradioiden lähetyksiä, missä käytetään aaltomuotona taajuus- eli FM-modulaatiota. Näitä aaltoja ovat ultralyhyiden radioaaltojen 87,0 MHz - 108,0 MHz länsimaisen EBU:n määrittelyn mukaan. Aikaisemmin ja joissain entisen Neuvostoliiton entisissä jäsenvaltiossa käytettiin OIRT:n aikaisempaa määrittelyä ja Neuvostoliitossa OIRT-FM sijoittui taajuusksille 65,84 MHz . 74,00 MHz. Tämän taajuusjaku ei ole 100 kHz:n välein niin kuin myöhempi länsimainen ularadio, vaan 10 kHz:n välein. Japanissa yleisradiolähetyksiin on käytetty televisiotoiminnan aikaisemmin varaaman taajuuskaistan vuoksi taajuuksia 76,00 MHz - 90,00 MHz.
Kuuden metrin amatööriradioaaltoaluetta kutsutaan taianomaiseksi aaltoalueeksi, englanniksi the magic band, koska joillain radiosäillä johtuen ilmakehän fysikaalisista ominaisuuksista, sillä lähetetyt lähetteet kantavat kauas niin kuin yleensä pidempiaaltoisilla vähätaajuuksisimmilla HF-lähetteillä. Kuitenkin kuuden metrin aaltojen hyödyntäminen yhteysväliltään pitkässä DX-amatööriradiotoiminnasssa edelltyttää kohtalaisen kookkaita suunta-antenneja, millä on osoittavaan suuntaansa suuri signaalinvahvistus. Monissa VHF-radioissa käytetään ympärisäteilevää antennia, mistä johtuu se, että ne ovat parhaimmillaan paikallis--alueellisissa yhteyksissä.
Sotilaallisen toiminnan kenttäradioissa on käytetty VHF-taajuuksia 30 MHz - 80 MHz Korean sodasta ja Vientamin sodasta alkaen pataljoona- ja prikaatiradioista alkaen jalkaväkiryhmistä jalkaväkipataljoonien komentopaikoille. 2000-luvulla näihin puheradioina pidettyihin radiotyyppeihin on tullut UHF - aaltoja lisäksi sekä dataliikenneominaisuuksia.
6 m | 4 m | 2 m |
---|---|---|
50,0 MHz –52,0 MHz (Yhdysvalloissa 50,0 MHz - 54,00 MHz) | 70,0–70,3 MHz | 144,0 MHz–146,0 MHz (Yhdysvalloissa 144,0 MHz - 148,0 MHz) |
Neljän metrin aaltoalue ei kuuden metrin aaltoaluetta lyhyempien aaltojen vuoksi käsitä HF-ominaisuuksia yleens satunnaisestikaan. Tästä syystä RHA68-metsästysradio on 25 W:n autoradiona hyvä varmistava radiotyyppi LA-, PR-27- ja CB-radioiden häiriöille, erityisesti ulkomaisille saksan- ja italiankieliille lähetteille, mitä tulee Itämeren yli pääasiallisesti siitä, että käytetään CEPT2-normin 4 W AM, 4 W FM ja 12 V SSB:n tehoja suurempia tehoja.
70,0 MHz:n . 70,3 MHz:n amatööradioalueen keskellä on 70,200 MHz:n kappean FM:n kanava 13, mitä voidaan käyttää RHA68 - metsästysradioissa. Yleisluokan radioamatööri saa lähettää metsästysradioille kuultavasti 100 W:n teholla ja perusluokan radioamastööri 30 W:n teholla, mikä ei eroa paljoa metsästysradion 25 W kanavien kantavuudesta RHa68-metsästysradion autoradiolla magneettipiiska-antennilla. Tämä säädetty poikkeus kuitenkin mahdollistaa sen, että yleisluokan radioamatööri voi lähettää jopa 30 km:n - 50 km:n sätellä tiedotteita, mikäli yleisradio ei toimisi verkkosähkökatkoksenja aggregatisoiduille suurille radiomastoille aiheutuvvien tuhojen vuoksi. Melko monet HF-amatööriradiot lähettävät kyllä VHF:llä kuuden metrin aaltoalueella, mutta niissä ei ole neljän metrin aaltoaluetta Suomen noin 150 000 hirvenmetsästäjän kuultavaksi metsästysradiolla. Yleisesti ottaen HF-amastööriradio on 160 metrin aaltoalueensa vuoksi myös MF-radio ja rajallisesti VHF-radio.
Kahden metrin aaltoaalue on alunperin toisen maailmansodan sotilaslentokoneista peräisin oleva aaltoalue, mikä on Euroopassa taajuusalueella 144 MHz - 146 MHz, mutta Yhdysvalloissa 144 MHz - 148 MHz, mikä aiheuttaa sen, ettei uusissa telehallintovirainen FCC:n vaatimuksia vastaavissa radioissa, missä on 146 MHz - 148 MHz -taajuusaluekaista, voi olla eurooppalaista CE-yhdenmukaisuusvaatimusta täyttävää merkitään. Vaikka radiossa jostain syystä olisi yhdysvaltalaiset taajuudet, niin silti eurooppalaiset vaatimukset ylittävillä taajuuksilla lähettäminen on kieletty, koska telehallinnot ovat voineet osoittaa taajuudet muulle käytölle, mitä amatööriradiokäyttö häiritsisi.
UHF- ultra high frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]UHF-alueella, taajuudeltaan 300 MHz - 3000 MHz toisin merkittyänä 300 MHz - 3 GHz, on kolme radioamatööritaajuusaluetta. UHF-aallot alkavat metristä ja päättyvät kymmeneen senttimetriin. 70 cm:n taajuusalue on melko tyypillinen amatööriradion puheradiotoistimille. Pätevyytettä, lähetysluvatta ja taajuusmaksutta käytettävä PMR446-radiopuhelin, minkä kantama rajoitetulla 0,5 W:n lähetysteholla vaihtelee tiuhaan rakennetun alueen 800 metristä järviselle 4 km:lle aallonpituus on noin 65 cm 446 MHz:llä. Monissa amatööradiokäsiradioissa UHF-taajuusalueen lähetysteho on 4 W, toisin sanoen kahdeksan kertaan PMR446:n sallittu lähetysteho, mistä johtuu PMR446:a parempi kuuluvuus ja kantavuus.
23 senttimetrin aallot ovat tulleet kansallisesti rajoitetuiksi tai kielletyiksi siksis, että Euroopan unioni tarvitsee taajuuksia Galileo-satelliittipaikantimilleen.
13 senttimetrin aaltojen käyttö on harvinaista.
70 cm | 23 cm | 13 cm |
---|---|---|
432 MHz – 438 MHz | 1 240 MHz – 1 300 MHz | 2 300 MHz – 2 450 MHz |
SHF- super high frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SHF-alueella, taajuudeltaan 3 GHz - 30 GHz, on kolme radioamatööritaajuusaluetta. SHF-aallot alkavat kymmenestä senttimetristä ja päättyvät yhteen senttimetriin.
SHF-1 | SHF-2 | SHF-2 | SHF-4 | SHF-5 | SHF-6 | SHF-7 |
---|---|---|---|---|---|---|
3 400 MHz – 3 408 MHz | 5 650 MHz – 5 850 MHz | 2 300–2 450 MHz | 10,00 GHz – 10,28 GHz | 10,368 GHz – 10,370 GHz | 10,45 GHz – 10,50 GHz | 24,00 GHz – 24,25 GHz |
EHF- extremely high frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EHF-alueella, taajuudeltaan 30 GHz - 300 GHz, on kolme radioamatööritaajuusaluetta. EHF-aallot alkavat senttimetristä ja päättyvät millimetriin.
EHF-1 | EHF-2 | EHF-3 | EHF-4 | EHF-5 | EHF-6 |
---|---|---|---|---|---|
47,00 GHz – 47,20 GHz | 76,00 GHz – 81,50 GHz | 122,25 GHz – 123,00 GHz | 134,00 GHz – 141,00 GHz | 241,00 GHz – 250,00 GHz | 250,00 GHz – 300,00 GHz |
250 GHz - 1000 GHz sallitaan vain erityisellä luvalla. lähde?
THF- tremendously high frequency (ITU)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]THF-alueella, taajuudeltaan 300 GHz - 3000 GHz toisin merkittynä 300 GHz - 3 THz, on erikoisluvin sallittuja amatööriradiotaajuuksia. THF-aallot alkavat 1 millimetristä ja päättyvät 0,1 mm:iin. Niiden käyttötarkoitus on vähäinen. Niitä käytetään avaruudessa satellittien välisiin yhteyksiin.
THF |
---|
250,00 GHz – 1000,00 GHz |
250 GHz - 1000 GHz sallitaan vain erityisellä luvalla. lähde?
- ↑ Viestintävirasto: Radiotaajuuksien käyttöön liittyvät Viestintäviraston määräykset ficora.fi. Viitattu 19.1.2010.
- ↑ https://www.viestintavirasto.fi/attachments/maaraykset/Viestintavirasto6J2014M.pdf
- ↑ Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot 5.5.2017. Viestintävirasto. Viitattu 13.12.2017.