Allerød-kausi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Allerödkausi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Sarja Vaihe Alivaihe Kronozooni Aika
vuotta sitten
Holoseeni Preboreaali 10 640–11 560
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi Jääkauden loppuvaihe Nuorempi Dryas 11 560–12 700
Allerød 12 700–13 350
Vanhempi Dryas 13 350–13 480
Bølling 13 480–13 730
Vanhin Dryas 13 780–13 860
Meiendorf 13 860–14 500
Keski-Veiksel-kausi
LGM 18 000–28 000
Denekamp 28 000–32 000
Hengelo 36 900–38 700
Moershoofd
Glinde 48 000–51 000
Ebersdorf
Oerel 55 400–57 700
Schalkholz
Varhaisjääkausi Odderade ±74 000
Rederstall
Brørup
Herning -116 000
Eem 116 000–128 000
Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä

Allerød-kausi tai Alleröd-kausi oli viime jääkauden päättymisen aikainen lämmin kausi, jota seurasi kylmä nuorempi dryas-kausi. Kausi oli noin 13 450–12 600 kalenterivuotta sitten. Tänä aikana mannerjäätikkö vetäytyi Suomessa Salpausselille asti. Alleröd-kautta luonnehtivat Euroopassa Federmesserin ja Azilin myöhäispaleoliittiset metsästäjäkulttuurit.

Jääkauden lopun ilmastokäyrä 16 000–10 000 vuotta sitten Grönlannin jäätikön happi-isotooppien perusteella. Keskellä oleva syvä kuoppa on kylmä Nuorempi dryas. Sitä edeltävä huippusarja on Bölling-Alleröd-interstadiaali; sen kaksi oikeanpuolista osahuippua vastaavat Alleröd-vaihetta

Noin 14 700 eaa. maapallon ilmasto alkoi lämmetä nopeasti, mikä tiesi viimeisen Veiksel-jääkauden päättymisen alkua. Tämä oli Bölling-kausi. Koettiin lyhyt, kylmä vanhempi dryaskausi, jonka jälkeen tuli taas lämmin kausi Eurooppaan, tosin ei niin lämmin kuin Bölling. 13 450 vuotta sitten alkanut lämmin Allerød-kausi päättyi nuoremman dryas-kauden nopeaan viilenemiseen noin 12 600 vuotta sitten. Grönlannista kairatuista näytteistä on havaittu, että lämpeneminen on ollut lähes hyppäyksenomaista ts. alle sadassa vuodessa 10 °C luokkaa. Ensimmäistä lämmintä kautta jääkauden päätösvaiheessa sanotaan Bölling-Allerød-interstadiaaliksi.

Alleröd-kaudella metsä valtasi suuren määrän ennen aroa ja muita avoimia kasvillisuusvyöhykkeitä käsittäviä alueita Euroopassa. 13 000 vuotta sitten oli metsää Etelä-Espanjassa ja Itä-Euroopassa. Keski- ja Länsi-Eurooppa olivat metsättömiä. Etelä-Ruotsi oli jäätön, jään raja kulki Äänisen eteläpuolella. Alpeilla jäätikkö oli yhä olemassa, samoin Pohjois-Irlannissa oli pieni jäätikkö. Jää vetäytyi tällä kaudella Ruotsissa hieman, Vänernin eteläosista järven pohjoisosiin. Jää vetäytyi Pohjois-Virosta Suomenlahden yli suunnilleen Jyväskylä-Turku-linjalle. Laatokka vapautui jäästä, ja jään raja kulki kauden lopussa Karjalassa jossain Joensuun seuduilla. Laaja Laatokasta Vienanmereen ulottuva alue vapautui jäästä. Kauden lopussa jäätikön reuna oli Vienanmeren rannoilla jossain Belomorskin seuduilla. Etelä-Norjan rannikolla suuri alue vapautui jäästä, nyt myös eteläisin Norjan rannikko ja jää vetäytyi Pohjois-Norjassakin. Jää vetäytyi Karjalan - Suomenlahden seuduilla noin 300 km laajalla alalla.[1].

Jää oli vetäytynyt Norjassa sisämaahan ja sen reuna kulki Ruotsissa Vänernin poikki, Vätternin pohjoispuolelta Tukholman seuduille sekä Suomessa Turun ja Lahden, Savonlinnan sekä Joensuun seuduilla. Metsänraja kulki aivan Pohjois-Saksassa[2][3] ja idempänä Laatokan ja Äänisen eteläpuolella eli Britteinsaarten seuduilla 45 leveysasteella, Pohjois-Saksassa 50 leveysasteella ja Laatokan seudulla 60 leveysasteella sekä Uralilla 63 leveysasteella. Alpeilla kasvoi pensastoa. Suomessa Alleröd-kauden lopulla ennen suurta kylmenemistä oli jo vaivaiskoivikoita.

Alleröd-kaudella Pohjois-Ranska oli avoimen, harvapuisen metsämaan peitossa. Joillain alueilla oli eniten koivua, toisilla mäntyä. Molempien seassa kasvoi lauhkeamman vyöhykkeen lajeja, mm. poppelia ja hasselpähkinäpensasta. Peura ja muut kylmän vyöhykkeen eläimet levisivät pohjoiseen, mutta kylmää sietämättömät hevoset ja sarvekkaat eläimet jäivät. Kasvien ja eläinten biomassan määrä kasvoi. Usein väitetään jääkauden päättymisen olleen ekokatastrofin, vaikka asia voidaan nähdä päinvastoin.

Alleröd Euroopassa ja Venäjällä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alleröd oli Böllingin kautta kylmempi. Heinäkuun keskilämpötila oli Alleröd-kaudella arvioiden mukaan Melekhovossa ja Virustissa lähellä nykyistä, vain 0–2 astetta alempi[4] ja Schwarzes Moorissa jopa asteen verran korkeampi. Tammikuun keskilämpötilat olivat näissä paikoissa 6–14 astetta alempia[4]. Puolan tammikuun keskilämpötila oli 4 °C[5]. Sekä Ranskassa että Latviassa näkyy kerrostumissa kolme Allerödin alikautta. Ranskassa Allerödin varhaisvaihe oli kostea ja kohtalaisen lämmin, keskivaihe hyvin kylmä ja kostea ja loppuvaihe lämmin ja kostea[6]. Latviassa varhais-Allerödin aikana kasvoi mäntyä ja hieman koivuakin, keskivaiheilla puusto väheni ja pensaat yleistyivät. Samoihin aikoihin mannerjäätikön reuna pysähtyi joksikin aikaa suunnilleen paikoilleen tai jopa hieman eteni. Tämä kylmä kausi oli radiohiiliajoitusten mukaan noin 11 100–11 300 +/-350 radiohiilivuotta sitten[5]. Allerödin loppuvaiheessa mänty yleistyi uudestaan ja koivu ja ruohot harvinaistuivat. Siperiassa Allerödin viimeinen lämpimähkö vaihe oli kylmempi kuin lämmin alkuvaihe[7].

Mammutti Allerød-kaudella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mammuttia ei enää tavattu suuressa osaa Eurooppaa Alleröd-kaudella, koska se oli hävinnyt laajoilta Euroopan alueelta 14 000 kalenterivuotta sitten, mikä vastaa 12 000 radiohiilivuotta[8][9].

Täysin mammutti ei vielä tällöinkään Euraasian mantereelta hävinnyt. On kiistelty siitä, johtuiko mammutin häviäminen enemmän kasvillisuuden muutoksista vai lisääntyneestä ihmisen harjoittamasta metsästyksestä. Siperian Baralehkh-joen mammuttihautausmaan viimeiset mammutit ajoittuvat eräiden tietojen mukaan Allerödiin.

Tulivuorenpurkaus Euroopassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisessä Saksassa 40 kilometriä nykyisestä Bonnista etelään ollut Laacher See -tulivuori purkautui rajusti noin 12 900 vuotta sitten. Purkaus autioitti laajan alueen[10]. Tuhka ulottui sellaisille alueille asti, jotka kuuluvat nykyisiin Italiaan, Ruotsiin, Belgiaan ja Puolaan. Yli 1 m:n paksuinen tuhka kerros syntyi Pinatubon purkausta vastaavassa kuukausia kestäneessä vulkaanisessa tapahtumassa noin 1 400 km2 alalle. Arkeologien mukaan Federmesser-kulttuuriin liittynyt ihmisasutus hävisi tuhkan kohdalta. Purkauksen jälkeen nousi pohjoisessa Brommen kulttuuri, jossa ei joidenkin mukaan tunnettu jousta ja nuolta, vaan käytettiin keihäänheitintä[11]. Koillis-Euroopassa alkoi Perstunian kulttuuri. Tulivuoren lähellä asuttiin taas 500–600 vuotta myöhemmin.

Alleröd-kauden kulttuureja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bölling-Alleröd-kauden kulttuureja noin 15 000–13 000 vuotta sitten:

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Rutter&Velichko 1997" Quaternary of northern eurasia: Late pleistocene and holocene landscapes, stratigraphy and environments, Nat W. Rutter, editor-in-chief, Guest editors A. A. Velichko et al, Vols 41/42 July/August 1997, ISSN 1040-6182
  • Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kalevi Wiik, sivu 47, kartta 27 ja sivu 47, Kohta c
  2. ↑ http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/NEW_MAPS/europe3.gif
  3. ↑ http://www.geology.um.maine.edu/ges121/lectures/03-cro-magnon/deglaciation.gif
  4. ↑ a b Rutter&Velichko 1997, s. 100.
  5. ↑ a b Rutter&Velichko 1997, s. 142.
  6. ↑ Rutter&Velichko 1997, s. 143, alkup. lähde La Tensorer 1981.
  7. ↑ Rutter&Velichko 1997, s. 143.
  8. ↑ ate Quaternary megafaunal extinctions in Europe and Northern Asia: new radiocarbon evidence Anthony J. Stuart Stuart 2004
  9. ↑ The CalPal Online Radiocarbon Calibration
  10. ↑ Muinainen tulivuorenpurkaus ajoi eurooppalaiset erilleen Yle Uutiset Kulttuuri 13.1.2013
  11. ↑ Forhistorisk vulkan tvang stenalderjægere på flugt Videnskap dk 13. januar 2013
  12. ↑ a b Tage Nilsson: The Pleistocene, 1983, s. 396.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Allerød-kausi&oldid=19381827”