Ali Riihijärvi
Aleksis Valdemar (Ali) Riihijärvi (8. helmikuuta 1879 Jämsä – 6. marraskuuta 1917 Laukaa) oli suomalainen Suolahdessa vaikuttanut sahanomistaja ja tehtailija.[1][2][3]
Jämsän Koskenpäällä Riihijärven talossa syntynyt Ali Riihijärvi kävi vuosina 1896–1897 Keski-Suomen kansanopiston Suolahdessa. Hän toimi kiertävänä maatalouskonekauppiaana Keski-Suomessa ja aloitti sitten puutavarakaupan ja honkahirsien veistämisen Suolahdessa setänsä Obadius (Opa) Riihijärven kanssa toiminimellä Riihinen & Riihijärvi. Vuonna 1901 he vuokrasivat puutavaran veistoa varten Honkalan talon isännältä Kalle Virtaselta Suolahden pohjoisrannalta Taivallahden niemen (myöhemmin Sörkänmäen nimellä tunnettu) ja aloittivat myös tervanpolton Pässinmäessä. Ali Riihijärvi meni naimisiin vuonna 1902 Laukaan Mannilan talon tyttären Elsa Monthanin kanssa. Vuonna 1906 Ali Riihijärvi osti Taivallahden niemen alueen ja alkoi rakentaa sinne kaksiraamista höyrysahaa (Suolahden Höyrysaha), joka valmistui vuonna 1906. Hän rakensi alueelle myös höyläämön ja sähkölaitoksen.[1][2][3]
Ali Riihijärvi osti lisäksi läheisessä Mäntyniemessä sijainneen, kauppias Hovisen perustaman tiilitehtaan sekä Myllypuron suussa sijainneen kattohuopatehtaan. Vuonna 1906 hän rakensi perheelleen sahan vieressä sijainneeseen Mäntyniemeen kaksikerroksisen asuintalon ulkorakennuksineen. Niskalan ja Haapalan tilojen oston mukana tulleelle Sirkkasuolle Riihijärvi alkoi rakentaa turvepehkutehdasta ja aloitti siinä mielessä vuonna 1908 suon kuivattamisen. Tehdas, jossa oli jyrsinkone, puristin ja Suolahden Konepajan valmistama höyrykone, valmistui vuonna 1912, mutta tuotanto alkoi vasta seuraavana vuonna. Tehtaalta suolle johti 600-metrinen rautakiskorullarata, mutta ongelmaksi tuli turvepaalien kuljetus Suolahden rautatieasemalle huonokuntoista tietä pitkin. Vuonna 1914 Riihijärvi teki aloitteen Äänekosken-Suolahden-Korkeakosken maantien rakentamisesta. Tien rakentaminen alkoi vuonna 1916, mutta viimeinen osuus Suolahdesta Paatelaan valmistui vasta vuonna 1922.[1][2]
Riihijärvi avusti Keski-Suomen kansanopistoa. Hän oli mukana Suolahden nuorisoseuran toiminnassa ja osallistui Kukkulan nuorisoseurantalon rakentamiseen vuonna 1909. Riihijärven aloitteesta Äänekosken kunta perusti Suolahteen vuonna 1915 Majalan koulun.[1][2]
Ali Riihijärvi kuoli 37-vuotiaana marraskuussa 1917 verenmyrkytykseen.[1][2]
Riihijärven yritysten kohtalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikemies Pekka Hintikka (s. 1884) osti perikunnalta Suolahden sahan, tiilitehtaan ja kattohuopatehtaan. Vuonna 1918 hän osti viipurilaisen liikemiehen Waldemar Björksténin vuonna 1910 Suolahden Saunalahteen perustaman Ab Bobbin Rullatehtaan, joka oli valmistanut lankarullia pääasiassa Englannin markkinoille, mutta joka oli joutunut talousvaikeuksiin maailmansodan pysäytettyä viennin. Hän osti myös Aktiebolaget Gutzeit & Co:lta Konginkankaalla sijainneen Pyyrinlahden sahan. Hintikka myi marraskuussa 1918 rullatehtaan maa-alueineen ja Konginkankaan sahan vastaperustetulle Oy Suolahden Tehtaat-yhtiölle ja tuli samalla uuden yhtiön suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Myöhemmin Hintikan omistamaa Suolahden Höyrysahaa rahoittanut Tampereen Osake-Pankki sanoi lainansa irti, ja Suolahden Höyrysaha siirtyi Vinter & Kailan haltuun. Saha teki kuitenkin konkurssin 1920-luvun lopulla, ja koko sahalaitos tuhoutui tulipalossa.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Ramin kortit 97 – Idyllinen Mäntyniemi, Äänekosken Kaupunkisanomat 8.2.2015
- ↑ a b c d e f Liikemies Pekka Hintikan elämänkertaa,[sic! Hintikka-Suku Ry sukuseuran tiedotuslehti 1/2012] (Vanhentunut linkki) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Ali Riihijärvi, Keski-Suomi, 8.11.1917, nro 113, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot