Alger
| Alger | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Alger |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Algeria |
| Maakunta | Algerin maakunta |
| Väkiluku (2015) | 3 154 792[1] |
Alger (arab. الجزائر, al-Jazā'ir, ’Saaret’, ransk. Alger)[2] on Algerian pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Kaupungissa on asukkaita noin 3,15 miljoonaa.[1]
Algerin vanhakaupunki Kasbah on valittu Unescon maailmanperintölistalle. Siellä sijaitsevat linnoituksen, vanhan moskeijan ja osmanityylisten palatsien jäänteet.[3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alger sijaitsee Välimeren suuntaisesti kulkevien Sahelin kukkuloiden rinteillä. Kaupunki levittäytyy Algerinlahden ympärille, ja se avautuu itään ja pohjoiseen amfiteatterina. Kaupunki on saanut nimensä, joka tarkoittaa arabiaksi saaria, pienistä Algerinlahden saarista, joista suurin osa on yhdistetty mantereeseen.[4]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Algerissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan kuumakesäinen välimerenilmasto. Kesällä on kuumaa ja kuivaa, talvella on leutoa ja sateista. Vuoden keskilämpötila on noin 18 °C ja keskimääräinen sademäärä 710 millimetriä. Elokuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 25 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 12 °C. Sateisin kuukausi on joulukuu, jolloin sataa keskimäärin noin 120 millimetriä. Heinäkuussa on puolestaan kuivinta. Silloin keskimääräinen sadanta on 3 millimetriä.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Algerin perustivat foinikialaiset, joiden Pohjois-Afrikan siirtokuntia se oli. Kartagolaiset ja roomalaiset tunsivat paikan nimellä Icosium. Kaupunki kärsi pahoin ensimmäisillä vuosisadoilla jaa. Sitä ryösteli Firmus vuonna 373, ja vandaalit tuhosivat sitä 400-luvulla.[4] Nykyisen kaupungin perusti vuonna 944 Buluggin b. Ziri, joka oli Zirid-Senhaja-dynastian perustaja.lähde?
Alger kehittyi uudelleen tärkeäksi keskukseksi berberidynastioiden aikana. Sinne muutti 1500-luvun alussa paljon Espanjasta karkotettuja muslimeita ja juutalaisia. Espanja puolestaan linnoitti vuonna 1514 kaupungin edustalla olevan Peñonsaaren sen jälkeen kun Algerin asukkaat olivat alkaneet hyökätä espanjalaisten kauppalaivojen kimppuun. Barbareskimerirosvo Hayreddin Barbarossa ajoi espanjalaiset Peñonista vuonna 1529. Kaupunki päätyi osmanisulttaanin alaisuuteen vaikka säilyikin suhteellisen itsenäisenä. Algerista kehittyi kuitenkin 300 vuodeksi barbareskien tärkeä tukikohta.[4]
Eurooppalaiset pyrkivät useaan otteeseen kukistamaan merirosvot. Esimerkiksi Britannia ja Yhdistyneet Alankomaat yrittivät saada barbareskit luopumaan orjakaupasta pommittamalla kaupunkia 27. elokuuta 1816.lähde? Merirosvous jatkui vuoteen 1830, jolloin kaupungin valtasi Ranska. Ranskalaiskaudella Algerista tuli Pohjois- ja Länsi-Afrikkaan levinneen siirtomaavaltakunnan sotilaallinen ja hallinnollinen keskus.[4]
Ranska kehitti Algeria, ja sen satamaa ja katuverkostoa laajennettiin ja nykyaikaistettiin. Sinne alkoi kehittyä myös eurooppalaisia tapoja ja instituutiota, kuten teattereita, museoita ja julkisia puistoja. Kaupungista tuli myös varsin selvästi eurooppalainen kaupunki, sillä 1900-luvun alussa lähes kolme neljäsosaa asukkaista oli siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään. Paikalliset eivät juurikaan päässeet hyötymään kehityksestä, eikä algerialaisia ollut todellisuudessa asiaa eurooppalaisten asuttamille alueille.[4]
Toisen maailmansodan aikana Alger oli ensin Vichyn Ranskan hallussa ja vuodesta 1943 Lontoon ja Pariisin ohella Vapaan Ranskan pääkaupunki. Kaupunki oli myös tärkeä liittoutuneiden Pohjois-Afrikan tukikohta Vichyn hallituksen joukkojen vaihdettua puolta Operaatio Soihdun yhteydessä marraskuussa 1942. Loikkauksesta johtuen kaupungissa oli luonteeltaan fasistinen hallinto vielä kahdeksan kuukauden ajan liittoutuneiden saapumisen jälkeen kunnes kenraali Charles de Gaullen onnistui palauttaa tasavaltalainen järjestys. Toisen maailmansodan jälkeen Alger oli myös Algerian itsenäisyystaistelun keskiössä alunperin yhtäläisiä kansalaisoikeuksia vaatineen muslimiväestön ryhdyttyä pyrkimään kokonaan eroon Ranskan vallasta. Algerian itsenäistyttyä vuonna 1962 hallitus alkoi kehittää Algerista modernia sosialistista kaupunkia. Eurooppalaisista suuri osa lähti seuraavien vuosikymmenien aikana kaupungista.[4]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Algerin kaupunki ei ole itsenäinen hallinnollinen kokonaisuutensa, vaan se muodostuu useasta piirikunnasta ja kunnasta. Algerin 13 kunnasta muodostettu yhteisö lakkautettiin vuonna 1997. Sen jälkeen aluehallinton rakenteeseen on tehty joitakin muutoksia.[6] Algerin kaupunki on vuodesta 2000 vastannut käytännössä Algerin maakuntaa,[7] johon kuuluu 13 piirikuntaa ja 57 kuntaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Presentation of the wilaya Wilaya of Algiers. Viitattu 25.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 15. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ Unescon lista
- ↑ a b c d e f Algiers Encyclopædia Britannica. 16.12.2019. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 25.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Climate Algiers climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 2.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Alger: Perception de soi, regard de l’autre. Insaniyat / إنسانيات, 1998, nro 5, s. 127–131. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.8.2020. (ranskaksi)
- ↑ Icheboudène, Larbi: Réflexion sur la gouvernance urbaine à Alger. Prérogatives institutionnelles et monopoles politiques. Insaniyat / إنسانيات, 2009, nro 44–45, s. 97–113. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.8.2020. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alger Wikimedia Commonsissa
