Kampala
| Kampala | |
|---|---|
 |
|
  Kampala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Uganda |
| Piirikunta | Kampalan piirikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 189,88[1] km² |
| Korkeus | 1190[1] m |
| Väkiluku (2019) | 1 680 080[1] |
| – Väestötiheys | 7,937[1] as./km² |
| – Metropolialue | 6 750 000 |
Kampala on Ugandan pääkaupunki. Vuonna 2019 kaupungin asukasluku oli 1,68 miljoonaa ja Kampalan metropolialueella väestönmäärä on 6,75 miljoonaa. Lähellä Victorianjärveä sijaitseva kaupunki kuuluu Kampalan piirikuntaan.
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kampala sijaitsee noin 30 km päiväntasaajalta pohjoiseen 1200 metrin korkeudessa.[2]
Keskimääräinen ylin lämpötila on ympäri vuoden 27–29 °C ja alin lämpötila 18 °C:n vaiheilla. Vuodessa on kaksi sadekautta ja kaksi kuivaa kautta. Sadekausi on jaksolla maaliskuu–toukokuu ja niin sanottu pieni sadekausi on jaksolla elokuu–syyskuu. Ugandassa sää on kaikkina vuodenaikoina käytännössä hyvä, koska kuivana kautena on jonkin verran sateita ja sadekausinakin aurinkoa ja poutaa on päivittäin.[3] Kampalan sää on miellyttävä pohjoismaiselle turistille; lämpötila varjossa ei juuri koskaan nouse yli 32 °C:n pysytellen useimmiten päivällä 28 °C:n tuntumassa. Yöllä Kampalan lämpötila laskee noin 18 °C:seen, ja nukkuminen ilman ilmastointiakin on varsin miellyttävää.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kampalan kehitys kaupunkina liittyy vahvasti alueella sijainneen Bugandan kuningaskuntaan, jonka pääkaupunki sijaitsi nykyisen Kampalan paikkeilla. Muslimikauppiaat saapuivat alueelle 1840-luvulla ja alue oli tärkeä kauppareitti jo ennen eurooppalaisten tuloa, mikä teki siitä strategisesti tärkeän siirtomaita havitteleville valtioille. 1870-luvun lopulla paikalle asettuivat anglikaanisen Church Mission Societyn lähetyssaarnaajat ja hieman myöhemmin katolilaiset lähetyssaarnaajat Ranskasta. Vuonna 1881 rakennettiin Bugandan kuninkaallinen palatsi Kasubin kukkulalle. Saman vuosikymmenen lopussa Buganda ajautui sekasortoon uskonnollisen sisällissodan takia, johon eurooppalaiset sekaantuivat.[4]
Frederick Lugard julisti maan brittien protektoraatiksi vuonna 1890 ja Kampalasta tuli protektoraatin siirtomaahallinnon pääkaupunki. Siirtomaahallinnon pääkaupunki siirtyi myöhemmin Entebbeen, mutta brittiläinen Itä-Afrikan kauppakomppania perusti tukikohtansa kasvavaan Kampalaan. 1900-luvun alussa valmistui rautatieyhteys Kampalasta Intian valtameren rannikolle, mikä paransi paikallisen puuvillan, kahvin ja sokerin vientiä markkinoille. Kaupunkiin muutti myös aasialaisia siirtolaisia.[4]
Ugandan itsenäistyessä vuonna 1962 Kampalasta tuli Ugandan pääkaupunki. 1964 kaupungissa asui 80 000 asukasta ja toiset 60 000 sen lähiympäristössä.[4] Kampala kärsi huomattavia vahinkoja väkivaltaisuuksissa, jotka seurasivat Ugandan diktaattori Idi Aminin syrjäyttämistä vuonna 1979. Viime vuosikymmeninä kaupungin infrastruktuuria on korjattu, uusia teitä rakennettu ja esimerkiksi katuvalaistusta on lisätty.[5]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ugandassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Entebben kansainvälinen lentokenttä on 40 kilometrin päässä Kampalasta.[6] Moottoritie Entebbe–Kampala Expressway valmistui vuonna 2018. Päätiet ovat Kampalan alueella tyydyttävässä kunnossa, mutta sivutiet ovat yleensä huonokuntoisia.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kampala on Ugandan liike-elämän keskus. Kampalassa on Suomen konsulaatti, mutta lähin Suomen suurlähetystö on Nairobissa Keniassa. Ugandaan matkustavalla on oltava viisumi, jonka saa tilattua parhaiten Internetissä. Usein turisteilla on East African Visa -viisumi, jolla voi matkustaa Ugandan lisäksi Keniassa, Tansaniassa ja Ruandassa.
Paikallista valuuttaa saa keskustan suurten pankkien ATM automaateista hyvin, mutta kylissä ja maaseudulla on varauduttava käyttämään käteistä rahaa, sillä pankkikortit eivät usein käy maksuvälineenä.
Ugandan teollisuuden päätuotteet ovat metalli-, huonekalu-, tekstiili-, sementti- ja koneteollisuus. Alueella tuotettu kahvi, puuvilla, tupakka ja tee vietiin aiemmin maailmanmarkkinoille Port Bellistä, noin kymmenen kilometriä Kampalasta kaakkoon Victorianjärven rannalla. Nykyisin rahti on siirtynyt maanteille, valtatie A109 johtaa Ugandasta Keniaan ja siellä olevaan rahtisatamaan Mombasa Portiin. Vanha rautatie välillä Kampala – Mombasa Port ei ole enää käytössä, mutta uuden modernin rautatien suunnitelmat ovat pitkällä.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kampalassa sijaitsee esimerkiksi Ugandan kansallisteatteri ja -museo, kansalliskirjasto, Makereren yliopisto, sekä useita kristillisiä, islamilaisia ja hindulaisia uskonnollisia rakennuksia. Kampalassa on paljon nähtävyyksiä. [5]
Kampalassa voi kuulla ja nähdä paikallista pop-musiikkia klubeilla ja konserteissa. Paikallinen pop on yleensä afrobeatia, joka on sekoitus afrikkalaisia rytmejä, karibialaisia rytmejä, reggaeta, bluesia ja soulia. Kampala on Ugandan yöelämän keskus ja voidaan sanoa, että "kaupunki ei koskaan nuku". Matkailijan on suositeltavaa välttää yöllä ja pimeälläkin kävellen liikkumista erityisesti Kampalan keskustan alueella ilman paikallista saattajaa. Uber-takseilla liikkuminen on halpaa ja suhteellisen turvallista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Uganda citypopulation.de. Viitattu 1.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Kampala The Columbia Electronic Encyclopedia, 6th ed. / Infoplease. 2012. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Kampala Climate WMo World Climate. Viitattu 4.12.2016.
- ↑ a b c Willie F. Page, R. Hunt Davis: Encyclopedia of African history and culture, s. 200–201. (Volume 4) Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5199-2 (englanniksi)
- ↑ a b Willie F. Page, R. Hunt Davis: Encyclopedia of African history and culture, s. 213. (Volume 5) Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5201-8 (englanniksi)
- ↑ Kampala (Arkistoitu – Internet Archive). Overland Africa.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kampala Wikimedia Commonsissa
