Alfa Romeo BAT

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alfa Romeo B.A.T. eli Berlina Aerodinamica Tecnica oli vuonna 1950 esitellyn 6C -mallisarjan korvaavan urheilullisen Alfa Romeo 1900 -mallin[1] (millenovecento, ark. millenove[2]) tekniikkaan pohjautuva kolmen kappaleen sarja aerodynaamisia tutkielmia[3]. Ensimmäinen auton virtaviivaisen korin kehittelijä oli italialainen kreivi Marco Rigotti, joka teetätti vuonna 1914 ilmalaivaa muistuttavan korin autoonsa Alfa Romeo 40-60 HP Aerodinamica[4].

B.A.T. 5, 7 ja 9 yhteiskuvassa

Koeautojen toimeksiantaja oli Alfa Romeo, yhtiön vakuunnuttua Giovanni "Nuccio" Bertonen ja Franco Scaglionen aiemmasta työstä[3].[5]. Arnolt myös osti ensimmäisen B.A.T.-koeauton syksyllä 1953[6]. Merkittävä B.A.T.-koeautojen esiaskel oli myös Scaglionen suunnittelema ja Bertonen yksittäiskappaleena toteuttama, Abarth 1500 -autoon pohjautuva, myös epävirallisesti B.A.T 1-nimityksellä tunnettu, aerodynaamiseksi muotoiltu 2-paikkainen Biposto-koeauto[7]. Projekti käynnistyi syksyllä 1952, ja se sai nimekseen Berlina Aerodinamica Tecnica lyh. B.A.T.[3].

Kaikkien kolmen vuosien 1953-1955 koeauton suunnittelija-muotoilija Franco Scaglione[8] oli aloittanut aerodynamiikan opiskelut Bolognan avaruus- ja ilmailuteknisessä yliopistossa ennen toista maailmansotaa, sekä sodan aikana asepalvelussa syventynyt alaan. B.A.T.-autojen korit valmisti Carrozzeria Bertone. Sarjan aloitti vuonna 1953 Torinon autonäyttelyssä julkistettu B.A.T. 5[3], jonka virtaviivainen kori salli sen saavuttaa 15% korkeamman huippunopeuden (123,6 mailia/tunti)[3] kuin pohjana oleva 1900-malli. Toteutetun korin järjestysnumero 5 juontuu Scaglionen aiemmista neljästä 1:1-mittakaavan savimallista[9], joilla korimuoto saavutti tavoitellun virtaviivaisuuden (ilmoitettu ilmanvastuskertoin 0,23[10]). Muotoilu perustui siten tutkimuksiin, ja muutosten empiiriset tulokset ohjasivat muotojen jatkokehitystä[3]: B.A.T. 7:n ilmanvastuskertoimeksi ilmoitettiin enää 0,19[10], kun esimerkiksi virtaviivainen Toyota Prius saavutti kertoimen 0,24[10].

Sensaation aiheuttanutta, ja niin muotoilijan kuin korittajankin maailmanmaineeseen singonnutta[9] "B.A.T. 5":ttä seurasi vuonna 1954 jälleen Torinon autonäyttelyssä esitelty B.A.T. 7 edelleen tutkimustyön kautta hiotulla, entistäkin radikaalimmalla aerodynamiikalla, missä siivet kietoutuivat lähes matkustamon jättöpinnan ympäri[3]. Siipien takaosaan oli lisätty aukko sisä- ja ulkopinnan paine-erojen tasaamiseksi, jotta siivet eivät joutuisi hallitsemattomaan flutter-värinäliikkeeseen[3]. Tämä B.A.T. 7 pääsi monen ajankohdan autolehden kuten sveitsiläisen Automobil-Revue -lehden kansikuvaan[10]. Väliin jääneet järjestysnumerot 6 ja sittemmin 8 tarkoittivat jälleen aerodynamiikan koemalleja[11].

Vuonna 1955 Torinossa esiteltiin B.A.T. 9 (nimitetty myös B.A.T. 9d :ksi[3]), jonka muotoilussa oli aiemmista koeautoista poiketen jo pohdittu käytännöllisyyttä[10]. Esimerkiksi tunnusomaiset, takaikkunan näkymää aiemmissa B.A.T. -koeautoissa rajoittaneet, matkustamon ja korin laminaarisen ilmavirtauksen aikaan saaneet siivet oli typistetty merkittävästi pienemmiksi, jo lähes aikakauden "siipiautojen" kaltaisiksi. Myös sen jäähdyttimen ilmanottoaukot sekä pleksilasi-kuvuilla varustetut ajovalot (aiemmin ne oli piilotettu avautuvien luukkujen taa) olivat lähestyneet tavanomaisia automalleja, ja B.A.T. 9:ssä oli nyt Alfa Romeon tyypillinen kolmio-koriste Biscione-käärmetunnuksella[12] keskellä maskia. Biscione on Visconti-suvun vaakunassa kuvattu myyttinen käärme, mikä esiintyy paitsi Alfa Romeon logossa myös Milanon vaakunassa ja esimerkiksi jalkapalloklubi Inter Milano:n logossa[13]. Kaikkien kolmen B.A.T.-koeauton jo vuonna 1989 saman omistajan kokoelmiin tullut[14] triptyykki on myyty Sotheby`s - huutokaupassa New Yorkissa 28.10.2020 peräti 14 840 000 dollarin yhteishinnalla[15].

2008 Bertone B.A.T. 11 dk

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bertone palasi aiheeseen vuonna 2008 Genevessä autonäyttelyn aikana aiempiin tutkielmiin viittaavalla muotoilututkielma-konseptiautolla B.A.T. 11, mikä pohjautui Alfa Romeo 8C Competizione-sarjamalliin Sen muotoili David Wilkie[11]. B.A.T.11 -tutkielman toimeksiantaja vuonna 2006 oli hammaskirurgian tohtori (DDS, doctor of dental surgery) Gary Kaberle[16], joka oli omistanut B.A.T. 9d-auton nuoruusvuosistaan lähtien. Koeauton järjestysnumeron 11 jälkeinen dk-lyhenne juontuu Kaberlen syöpään menehtyneen vaimon Debbie Kaberle nimestä[16]. Se on puhtaasti muotoilututkielma ja kunnianosoitus[11], sillä B.A.T. 11dk:ssa ei ole moottoria, vaihteistoa, eikä liioin ajoon tarvittavaa laitteistoa[16].

  • Giovanni Savonuzzi, italialainen insinööri, autosuunnittelija, autokorin aerodynamiikan kehittäjä ja muotoilija.
  1. Peltonen, Juha: Italian virkavallan nyrkit: ”Gasellit” ja ”Pantterit” partioivat Italian kaupungeissa kuuluisin Alfa Romeo -mallein / Alfa Romeo 1900: ensimmäinen ”pantteri” (AR-autot Italian poliisikäytössä (1900-mallia koskeva osuus)) Auto Bild. 21.5.2020. Viitattu 4.6.2022. (suomeksi)
  2. Krüger, Paul: Alfa Romeo 1900 C "Spider Razza" – Das unsichtbare Bootmobil (AR 1900 "Razza" Ghia-Aigle -erikoiskorilla) zwischengas.com. 9.6.2022. zwischengas.com. Viitattu 15.6.2022. (saksaksi)
  3. a b c d e f g h i MacMinn, Strother: Alfa Romeo B.A.T. 9d, Yesterday`s car of the future. (Laaja kuvallinen artikkeli Alfa Romeo B.A.T.-koeautoista 5, 7 ja 9) Road & Track, elokuu 1989, 40. vsk, nro 12, s. 122-129. New York: Diamandis Communications Inc.. ISSN 0035-7189
  4. Alles sollte möglichst glatt sein (Auton aerodynamiikan edistäjät) Süddeutsche Zeitung. 2.12.2012. www.sueddeutsche.de: Süddeutsche Zeitung. Viitattu 22.2.2023. (saksaksi)
  5. Radu, Vlad: Way Ahead of Its Time, the Hudson Italia Is a Coachbuilt Gem From the 1950s (Hudson Italia-coupé:n tarina (kuvia, video)) autoevolution.com. 11.4.2022. autoevolution.com. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  6. Zanni, Roberto: Le spettacolari B.A.T. Alfa Romeo hanno riportato alla ribalta il genio di Scaglione (italiankielinen artikkeli B.A.T.-autoista ja niiden omistushistoriasta) Gente d`Italia. 3.11.2020. genteditalia.org. Arkistoitu 23.1.2022. Viitattu 4.6.2022. (italiaksi)
  7. Gran Turismo Trophy at the 2010 Pebble Beach Concours de Elegance (Abarth 1500 Scaglioni Pebble Beach-näyttelyssä 2010) us.gran-turismo.com. 26.8.2010. gran turismo.com (USA). Arkistoitu 29.10.2010. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
  8. Mihaltianu, Adrian: The incredibly beautiful cars of Franco Scaglione (Kavalkadi Scaglionen suunnittelemista automalleista) drivemag.com. 15.11.2018. drivemag.com. Viitattu 4.6.2022. (englanniksi)
  9. a b Kierse, Matthias: ALFA ROMEO B.A.T. 5, 7 & 9 (en, de) (Laaja artikkeli B.A.T.-koeautoista) 19.10.2020. secretclassics.com. Arkistoitu 23.1.2022. Viitattu 4.6.2022. (englanniksi)
  10. a b c d e RM Sotheby`s (käännös): 1953 - 1955 BERTONE ALFA ROMEO BAT 5 - 7 - 9d (italiankielinen artikkeli B.A.T.-autoista) archivioprototipi.it. 2020. archivoprototipi.it. Viitattu 4.6.2022. (italiaksi)
  11. a b c Maneval, Virginie: B.A.T 5,7,9 Alfa Romeo Italie (Laaja kuvallinen Alfa Romeo B.A.T.-konseptiautojen esittely) bubblemania.fr. 29.1.2017. bubblemania.com. Viitattu 10.6.2022. (ranskaksi)
  12. auto.it toimitus: Alfa 1900: la sua storia (B.A.T.-koeautojen pohjana olevan AR 1900:n tarinaa) Auto (lehti, it). 1.4.2020. auto.it. Viitattu 4.6.2022. (italiaksi)
  13. Cities of Art: Biscione as a symbol of Milan (Lyhyt Biscione-käärmemerkin taustoitus (en/it)) theartpostblog.com. 28.4.2015. Viitattu 4.6.2022. (englanniksi)
  14. Potts, Greg: The Alfa Romeo BAT cars sold for £11.5m (TG-kirjoitus huutokaupatusta BAT-kolmikosta) Top Gear. 2.11.2020. Viitattu 4.6.2022. (englanniksi)
  15. Sotheby`s: ALFA ROMEO B.A.T. 5, ALFA ROMEO B.A.T. 7, ALFA ROMEO B.A.T. 9D (Lot 38) (Laaja huutokauppaesite kuvineen erästä 38) 2020. sothebys.com: Sotheby`s. Viitattu 4.6.2022. (englanniksi)
  16. a b c James, Sheryl: The real B.A.T. man (Bertonen B.A.T. 11-koeauton erikoinen syntytarina) UMICH Michigan Today. 16.7.2015. michigantoday.umnich.edu. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]