Alexander Haapanen

Alexander Haapanen (22. elokuuta 1851 Vehmaa – 25. kesäkuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen kansakouluntarkastaja ja kouluneuvos.

Haapasen vanhemmat olivat talollinen Efraim Haapanala ja Loviisa Matintytär. Haapanen jäi orvoksi 8-vuotiaana ja pääsi sitten kasvattilapseksi Vehmaan kappalaisen Viktor Mauritz Roslinin (1824–1878) perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun lukiosta 1870, valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882 sekä suoritti kasvatusopin tutkinnon 1884.

Haapanen toimi opettajana useissa helsinkiläisissä kouluissa vuosina 1875–1898. Hän oli Helsingin yliopiston kirjastossa ylimääräisenä amanuenssina 1878–1893 ja kouluylihallituksessa kansakoulujen ylitarkastajan Uno Cygnaeuksen apulaisena 1881–1885, kansakouluasiain kanslistina 1885–1889 ja aktuaarina 1889–1892. Vuonna 1892 hänet nimitettiin kouluylihallituksen kansakouluntarkastajaksi. Haapanen oli tässä virassa vuoteen 1918 saakka ja sen jälkeen hän oli vielä kouluneuvoksena 1918–1921. Haapanen jäi eläkkeelle vuonna 1921.

Haapanen oli puheenjohtajana tai sihteerinä useissa kansakouluasioita käsitelleissä komiteoissa ja kokouksissa. Vuonna 1900 hän oli kouluhallituksen edustajana valvomassa Suomen koulunäyttelyn järjestämistä Pariisin maailmannäyttelyssä. Haapanen toimi vuosina 1877–1901 kaikki kouluhallituksen julkaisemat kansanopetusta käsitelleet tilastojulkaisut. Hän kuului Suomen evankelis-luterilaisen pyhäkouluyhdistyksen johtokuntaan ja oli Pyhäkoululehden ja ruotsinkielisen Söndagsskolebladetin toimittajana. Haapanen perusti ja toimitti vuosina 1890–1926 ilmestyneen Joulusanoma lapsille-lehden ja ruotsinkielisen 1890–1908 ilmestyneen Julbudskap till barnen-lehden.

Alexander Haapenen oli naimisissa 1880–1912 Julia Pletnevin (1859–1912) kanssa. Heillä oli 15 lasta joista tunnetuimpia olivat pankinjohtaja Lennart Haapanen (1888–1967) ja Lepaan puutarhaopiston johtaja ja kanslianeuvos Arvo Haapanen (1900–1990).