Alexander August Thesleff
Alexander August Thesleff (29. tammikuuta 1838 Hanhijoki, Viipurin maalaiskunta – 1. elokuuta 1892 Murole, Ruovesi)[1] oli suomalainen insinööriupseeri, joka toimi Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ylijohtajana vuosina 1885–1892. Hän oli myös taidemaalari Ellen Thesleffin isä.
Thesleff kuului viipurilaiseen Thesleffin säätyläissukuun. Hänen isänsä oli kollegineuvos Johan Henrik Thesleff, jonka lapset adoptoitiin setänsä, kenraali Alexander Amatus Thesleffin aatelissukuun. Thesleff syntyi isänsä omistamassa Hanhijoen kartanossa. Hän kävi vuosina 1849–1856 Haminan kadettikoulun ja valmistuttuaan vänrikiksi hän palveli Henkikaartin krenatöörirykmentissä. Vuonna 1858 hänet siirretiin aliluutnanttina Suomen Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunnan insinööriosaston neljännen luokan insinööriksi. Hän sai samana vuonna luutnantin arvon. Thesleff oli Kuopion vt. piiri-insinöörinä 1872–1876 ja vakituisena piiri-insinöörinä 1876–1884. Oltuaan vuoden Teollisuushallituksen manufaktuuri-intendenttinä hänet nimitettiin joulukuussa 1885 Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen ylitirehtööriksi.[1] Thesleff johti vuonna 1888 Muroleen kanavan rakennustöitä ja osti vuonna 1891 samalta seudulta kesäpaikakseen Murolekosken tilan. Hän kuoli siellä seuraavana kesänä.[2]
Thesleff osallistui aatelissäädyn edustajana säätyvaltiopäiville 1863–1864 ja 1885.[1] Hänen puolisonsa oli Emilia Matilda Sanmark. Heidän lapsiaan olivat taidemaalari Ellen Thesleff, oikeusneuvos Eynar Thesleff ja diplomaatti Rolf Thesleff. Professori Gunnar Castrén oli Thesleffin vävy, kirjailija Greta von Frenckell-Thesleff oli hänen miniänsä.[3][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 303. Helsinki 1942.
- ↑ Hanna-Reetta Schreck: Minä maalaan kuin jumala – Ellen Thesleffin elämä ja taide, s. 81, 87. Teos, Helsinki 2017.
- ↑ Veli-Matti Autio: ”Thesleff (1500 - )”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 734–735. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.