Alex Federley
Aleksander (Alex) Thiodolf Federley (12. heinäkuuta 1864 Turku – 17. marraskuuta 1932) oli suomalainen pilapiirtäjä ja taidemaalari, jota on sanottu suomalaisen pilakuvataiteen ensimmäiseksi mestariksi.[1] Hän signeerasi piirroksensa nimikirjaimilla AFley. Federley piirsi poliittisia pilapiirroksia, julisteita ja kirjankuvituksia sekä maalasi akvarelleja ja postikortteja.
Elämänvaiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Federleyn vanhemmat olivat sotatuomari Axel Thiodolf Federley ja Ida Josefina o.s. Thomé. Federleyn puoliso oli vuodesta 1898 taidemaalari Sanny Hagelstam-Federley.[1]
Federley opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa vuosina 1882–1885, Helsingissä vuosina 1885–1888 ja Académie Julianissa Pariisissa vuosina 1890–1893. Hän osallistui useasti Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1800–1900-lukujen vaihteessa. Federley debytoi taiteilijana vuonna 1885.[2]
Federley teki ahkerasti poliittisia pilakuvia, ensin 1880-luvulta alkaen ruotsinkieliseen Spets -pilalehteen ja sitten nuorsuomalaisten suomenkieliseen Velikultaan, mutta erityisesti vuonna 1898 perustettuun, ruotsalaista puoluetta tukeneeseen Fyreniin, jonka johtava piirtäjä hän oli 1920-luvulle asti. Hän tuki lehden aatteellista linjaa ja toteutti huolellisesti toimituksen ideoita.[1] Federley oli Suomen ensimmäisiä pilapiirtäjiä, joka otti tavakseen signeerata piirroksensa.[3] Hänen tärkein esikuvansa oli saksalaisen Fliegende Blätter -pilalehden piirtäjä Adolf Oberländer.[1]
Federley toimi Helsingin poikien valmistavassa ammattikoulun piirustuksenopettajana vuosina 1900–1932, varajohtajana 1905–1909 ja johtajana 1909–1932.[2][4] Hän oli Suomessa piirtäjänä ja kuvittajana alansa uranuurtaja Albert Gebhardin ohella. Hän kuvitti muun muassa osan Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista.[2] Federley oli ensisijaisesti piirtäjä, mutta teki myös akvarellimaalauksia[1] ja maalasi useita Suomi-aiheisia postikortteja.[5] Hän oli vuosina 1894–1916 Suomen taiteilijaseuran intendentti ja vuodesta 1924 sen kunniajäsen.[1]
Federley suunnitteli vuonna 1907 Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) eduskuntavaalijulisteeseen klassikoksi muodostuneen kuvan rannalla seisovasta leijonalippua pitelevästä miehestä. RKP käytti kuvaa vaalijulisteissaan kuudella eri vuosikymmenellä, viimeisen kerran vuonna 1966.[6]
Federley kuului 1920-luvulla Haagan kauppalan ensimmäiseen kauppalanvaltuustoon RKP:n edustajana, ja hänen kiinnostuksensa painopiste siirtyi taiteesta Haagan historian keräämiseen.[7]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjalliset teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Federley, Aleksander (1929) Bilder och visor : små spånor och flisor – i färger och ord – från mitt arbetsbord, Bildkonst, [1929]; suomeksi julkaistu nimellä Lauluja ja kuvia, lapsille huvia, suomentanut mukaillen A. L., Kuvataide, [1929]
- Federley, Aleksander (1922) Sagor om djur och fåglar, mest om fåglar, Söderströms, 1922
- Hertzberg, Rafaël (1893) För smått folk
- Ramsay, August (1890, faksimil 1999) På sommarfärd i kanot. Vasa kanoklubb (faksimilupplagan)
- Londen, Magnus och Enegren, Joakim (2007) Come to Finland, Affischer & resor, 1851–1965. Ant Simons
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alex Federley taiteilijamatrikkelissa
- Marja Ylönen: Pilahistoria: Suomi poliittisissa pilapiirroksissa 1800-luvulta 2000-luvulle. SKS, Helsinki 2001. ISBN 951-746-299-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Aimo Reitala: Federley, Alex Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Alex Federley taiteilijamatrikkelissa
- ↑ Ylönen 2001, s. 32–35.
- ↑ Federley, Alex hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Alexander Federleyn Suomen kuvia
- ↑ Svenska folkpartiet hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi) Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Ylönen 2001, s. 33.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Federleyn maalaamia postikortteja
- Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Tammi, 1979, sivu 26
| ||||||||||||||||||
