Aleksanterin kimnaasi
Aleksanterin kimnaasi (ruots. Alexandersgymnasiet) oli Helsingissä vuosina 1870–1928 toiminut poikakoulu, joka oli Suomen ensimmäinen venäläinen oppilaitos.[1]
Koulurakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin Aleksanterin kimnaasi toimi Helsingin ortodoksisen seurakunnan omistamassa niin sanotussa Tabunovin talossa silloisella Heikinkadulla (nyk. Mannerheimintie 8). Talossa toimi myös venäläinen alakoulu.
Aleksanterin kimnaasin ensimmäinen oma koulurakennus valmistui vuonna 1884 arkkitehti Frans Anatolius Sjöströmin piirustusten mukaan.[2] Se sijaitsi Tabunovin talon viereisellä tontilla, nykyisessä osoitteessa Mannerheimintie 6. Oppilaitos toimi rakennuksessa vuoteen 1913 asti.
Kun koulun tilat kävivät ahtaaksi, rehtori Victor V. Belevitš anoi vuonna 1908 kaupungilta tonttia. Kimnaasi sai tontin Arkadiankadulta Etu-Töölöstä, joka oli juuri asemakaavoitettu uudelleen. Uuden koulurakennuksen vihkiäiset pidettiin 28. joulukuuta 1913.[3] Sen suunnitteli Belevitšin laatiman periaatesuunnitelman pohjalta arkkitehti Lev Šiško apunaan Mihal Tšaiko, joka myös valvoi rakennustöitä. Uusi kimnaasirakennus omistettiin Venäjän keisari Aleksanteri II:lle. Pääoven yläpuolta koristivat keisarilliset tunnukset, kruunu ja monogrammi.[4] Rakennus oli pyhitetty Pyhälle Kazanin Jumalanäidille. Suomen itsenäistyttyä kimnaasi joutui jättämään rakennuksen, ja vuodesta 1919 lähtien siinä toimi kadettikoulu.[5] Nykyään rakennuksessa on Helsingin Luonnontieteellinen museo.
Vuosina 1919–1927 Mannerheimintie 6:n rakennuksessa oli Gösta Stenmanin taidepalatsi ja vuosina 1932–2005 ravintola Mikado[6][7]. 1930-luvulla sanomalehti Uusi Suomi muutti toimituksensa rakennukseen. Rakennus vahingoittui tulipalossa vuonna 1976, minkä jälkeen Uusi Suomi siirtyi Ruoholahteen. Rakennus kunnostettiin Kalle Vartolan suunnitelmien mukaan. Kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1977.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vieraskieliset yksityiskoulut. Yksityiskoulut.fi (Web Archive 2.1.2009). Viitattu 28.12.2018.
- ↑ a b Järvenpää, Eeva: Heikinkatu sai alkunsa Riikinkukon korttelista Helsingin Sanomat. 24.2.2008. Viitattu 15.10.2008. (Vaatii tilauksen.)
- ↑ Luonnontieteellinen museo[vanhentunut linkki] luettu 15.10.2008
- ↑ Luonnontieteellisen museon historiaa, Aleksanterin kimnaasi 1913–1917 (museon verkkosivu) Luomus. Luonnontieteellinen museo. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Pro Karelia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.10.2008
- ↑ Tuohimaa, Pasi: Ravintola Mikado sulki ovensa aatonaattona lopullisesti Helsingin Sanomat. 24.12.2005. Viitattu 10.11.2017.
- ↑ Ravintola Mikadon interiööri, Mannerheimintie 6. Ravintola Mikado toimi kiinteistössä vuodesta 1932. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 10.11.2017.