Aleksandr Bogdanov
| Aleksandr Bogdanov | |
|---|---|
 Aleksandr Bogdanov |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. elokuuta (J: 10. elokuuta) 1873 Sokółka, Grodnon lääni, Venäjä |
| Kuollut | 7. huhtikuuta 1928 (54 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | venäjä |
| Tuotannon kieli | venäjä |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Aleksandr Aleksandrovitš Bogdanov (ven. Алекса́ндр Алекса́ндрович Богда́нов, oikea sukunimi Malinovski, Малино́вский; 22. elokuuta (J: 10. elokuuta) 1873 Grodnon läänin Sokółka – 7. huhtikuuta 1928 Moskova) oli venäläinen filosofi, luonnontieteilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.[1]
Aleksandr Bogdanov syntyi opettajan perheeseen[2]. Hän opiskeli vuodesta 1892 lähtien Moskovan yliopiston fysikaalis-matemaattisessa tiedekunnassa. Vuonna 1894 hänet pidätettiin ja karkotettiin opiskelijalevottomuuksiin osallistumisen takia. Aluksi Bogdanov oli narodnikki, mutta myöhemmin hän siirtyi kannattamaan sosiaalidemokraatteja.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bogdanov valmistui Harkovan yliopistosta vuonna 1899 erikoisalanaan psykiatria. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen filosofisen teoksensa. Bogdanovin filosofia perustui Karl Marxin ja Ernst Machin oppeihin, joita hän pyrki kehittämään luonnontieteen saavutusten pohjalta.[3] Hän esittää näkemyksensä laajimmin teoksessa Tektologija: Vseobštšaja organizatsionnaja nauka (”Tektologia: yleinen organisaatiotiede”, 1913–1922). V. I. Lenin arvosteli Bogdanovin filosofisia käsityksiä teoksessaan Materialismi ja empiriokritisismi.[1]
Bogdanov liittyi Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen bolševikkiryhmään vuonna 1903. Hän kuului puoleen keskuskomiteaan vuosina 1905–1907. Vuonna 1907 Bogdanov muutti ulkomaille toimien jonkun aikaa bolševikkipuolueen oppositioryhmien johtajana.[2] Hänet erotettiin puolueesta vuonna 1909[1]. Myöhemmin Bogdanov loittoni politiikasta ja palasi Venäjälle vuonna 1913[2]. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli rintamalla lääkärinä[1].
Lokakuun vallankumouksen jälkeen Bogdanov oli yksi proletkultin johtajista sekä harjoitti tieteellistä tutkimustyötä[1]. Vuosina 1918–1926 hän toimi Kommunistisen akatemian opettajana ja vuodesta 1926 perustamansa verensiirtoinstituutin johtajana. Hän kuoli epäonnistuneen verensiirtokokeen seurauksena.[2]
Kirjailijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bogdanov on kirjoittanut kaksi utopistista tieteisromaania Krasnaja Zvezda (”Punatähti”, 1908) ja Inžener Menni (”Insinööri Menni”, 1912). Niistä ensimmäinen sisältää tieteellisiä hypoteeseja atomin halkaisuun perustuvista rakettimoottoreista, automaation vaikutuksesta työntekoon, tietokoneista sekä kommunistiseen työhön perustuvasta uudenlaisesta yhteiskuntajärjestyksestä. ”Koneiden imperialismin” syntyä kuvaavaa toista romaania pidetään heikompana.[4]
Suomennettuja teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tiede ja työväenluokka. S.l.: Toveri press, s.a.
- Taloustieteen oppikirja. Hancock: Työmies Kustannusyhtiö, 1914
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Entsiklopedija ”Krugosvet” krugosvet.ru. Viitattu 18.11.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Polititšeskije dejateli Rossii, 1917 g. politike.ru. Viitattu 18.11.2012. (venäjäksi)
- ↑ Alexander Aleksandrovich Bogdanov, David Rowley: The Philosophy of Living Experience: Popular Outlines. BRILL, 1.1.2016. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 7.3.2021).
- ↑ Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 18.11.2012. (venäjäksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aleksandr Bogdanov revisited, toim. Vesa Oittinen, Aleksanteri Institute 2009. ISBN 978-952-10-4101-3 (englanniksi, saksaksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
