Albina Palmqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Albina Maria Palmqvist (1. kesäkuuta 1829 Kööpenhamina – 12. toukokuuta 1903 Helsinki[1]) oli suomalainen porvarisnainen. Hänet tunnetaan kirjailija Aleksis Kiven romanttisen rakkauden kohteena[2] ja Kiven todennäköisenä muusana. Albina Palmqvistin kautta Kivi sai ensikosketuksensa maailmankirjallisuuteen.[3]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albina Palmqvistin vanhemmat olivat räätälimestari Albin Palmqvist (1804–1855) ja Ane Nielsen (1807–1886). Hänellä oli vanhempi sisar Sofia (1828–1894), veljet Ludvig "Lullu"[4] (1831–1880) ja Edmund (1840–1871) sekä nuorempi sisar Hilma (1842–1925).[1] Albin Palmqvist oli rakennuttanut 1830-luvulla Helsinkiin Pohjoisesplanadin ja Fabianinkadun kulmaan suurehkon kivitalon, josta perhe joutui sittemmin muuttamaan talousvaikeuksien takia Kaivokadulle, missä he omistivat puutalon. Albina Palmqvist ei tullut toimeen vanhempiensa kanssa ja elämä riitaisassa perheessä johti tuskatiloihin. Albina oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja musiikista, ja sai niistä henkireiän.[2]

Albina Palmqvist tutustui Aleksis Kiveen kenties Edmundin kautta; toinen vaihtoehto on Kiven opiskelukaveri Rudolf Bandly. Albinan äidinkieli oli ruotsi, eikä hän taitanut suomea, siten hän seurusteli myös Kiven kanssa ruotsiksi. Hän opasti nuorta Kiveä maailmankirjallisuuden klassikoiden pariin. Palmqvist ja Kivi tapasivat keskustella lukemistaan kirjoista, ja Palmqvistien laaja kirjasto oli lajissaan aarreaitta ajan Helsingissä. Kirjasto oli enimmäkseen ruotsinkielinen.[2]

Kivi kosi Albina Palmqvistia kirjeitse vuonna 1854, mutta tämän vanhemmat eivät suostuneet. Kosinta lienee kaatunut ainakin osittain Kiven vähävaraisuuteen. Palmqvist asui vuosina 1857–1861 pitkiä aikoja äitinsä sukulaisten luona Kööpenhaminassa, missä hän tutustui kuvanveistäjä Walter Runebergiin.[5] Kivi kosi Palmqvistia toistamiseen kesällä 1865, mutta vastaus oli jälleen kielteinen.[2] Kivi kuoli 1872.[6]

Albina Palmqvist adoptoi Edmundin tyttären Annan 1873. Hän asui Annan (1865–1939) ja äitinsä kanssa Pohjoisesplanadin talossa, Ane Nielsen oli tuolloin jälleen varoissaan. Albina Palmqvist peri äidiltään huomattavan omaisuuden. Suuri osa varoista meni Annan puolisolle Matti Kurikalle (1863–1915), jonka omistama sanomalehti Viipurin Sanomat ajautui tuonnempana vararikkoon, ja Albina Palmqvist menetti sitä myötä valtaosan omaisuudestaan. Äitinsä kuoleman jälkeen Albina asui Anna ja Matti Kurikan luona Viipurissa.[2][1][3][6][6]

Kurikoiden liitto päättyi eroon ja Anna avioitui Nurmekseen, minne myös Albina Palmqvist muutti joksikin aikaa. Palmqvist palasi Helsinkiin, missä hän asui sisarensa Hilman kanssa. Hilman puoliso August Robert Svanström (1838–1901) oli Aleksis Kiven läheinen ystävä.[7] Albina Palmqvist kuoli lyhyen sairastelun jälkeen 73-vuotiaana.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rahikainen, Esko: Metsän poika : Aleksis Kiven elämä. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2004. ISBN 951-20-6677-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Suku - Simelius-Simojoki sukuseura – virallinen sivusto (Taulu 23) Simelius-Simojoki sukuseura. Viitattu 29.1.2019.
  2. ↑ a b c d e f Kauppala, Anja: Albina: Aleksis Kiven suuri rakkaus 9.12.2003. Ajatus. Arkistoitu 6.11.2016. Viitattu 29.1.2019.
  3. ↑ a b Rahikainen, Esko: Aleksis Kivi : kansalliskirjailija : rakkaus : Albina Palmqvist Nurmijärven kunnan kulttuuripalvelut. Arkistoitu 30.1.2019. Viitattu 29.1.2019.
  4. ↑ Rahikainen, s. 121
  5. ↑ Rahikainen, s. 159
  6. ↑ a b c Sihvo, Hannes: Kivi, Aleksis (1834 - 1872) 16.9.1997. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.1.2019.
  7. ↑ Kiven digitaalinen arkisto Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 29.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Albina_Palmqvist&oldid=21671557”