Albert Forster
Albert Maria Forster (26. heinäkuuta 1902 Fürth, Baijeri[1] – 28. helmikuuta 1952[2] t. 1954[1]) oli saksalainen natsipoliitikko ja Danzig–Länsi-Preussin Gauleiter toisen maailmansodan aikana Puolassa.
Forster kävi humanistista kymnaasia synnyinkaupungissan Fürthissä, jossa opiskeli 1912–1920. Hänestä tuli SA:n jäsen Fürthissa 1923, ja hän seurasi maanpetosoikeudenkäyntiä Erich Ludendorffia, Adolf Hitleriä ja kahdeksaa muuta syytettyä vastaan 26. helmikuuta – 1. huhtikuuta 1924 Münchenissä.
Poliittisen aktiivisuutensa vuoksi Forster menetti 1924 työpaikkansa pankissa. Nelivuotisen työttömyyden jälkeen hän pääsi 1928 töihin Nürnbergiin Deutschnationalen Handlungsgehilfen-Verbandiin (DHV)[2]
kansallissosialistinen puolue nimittilähde? Forsterin vuonna 1930 Danzigin vapaakaupungin Gauleiteriksi[2]. Hän riitautui kuitenkin kaupungin johtoon kuuluneen toisen natsin Arthur Greiserin kanssa ja miesten välinen valtataistelu kesti toisen maailmansodan loppuun asti.
Vuonna 1939 Forsterista tuli Danzig–Länsi-Preussin alueen gauleiter.[2] Hän syyllistyi kuitenkin puolalaisten karkottamiseen kenraalikuvernementista, ja lisäksi hänen hallinta-alueellaan sijaitsi Stutthofin keskitysleiri. Lisäksi hän oli vastuussa noin 2 000 puolalaisen joukkomurhasta Piasnica-nimisessä paikassa.
Sodan jälkeen 1948 Forster tuomittiin kuolemaan Puolassa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hänet hirtettiin varsovalalaisessa vankilassa vuonna 1952.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Albert Forster
- ↑ a b c d e Der Stürmer von Danzig, Wiener Zeitung 5.6.2000, viitattu 15.7.2019
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
