Alatsoja
| Alatsoja Алатсоя |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue |
Jänisjoen vesistöalue Alatsojan valuma-alue |
| Yhtyy | Jänisjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Alatunlampi, Alattu [1] |
| Laskupaikka | Talvitienkorpi, Paussu |
| Läpivirtausjärvet | Mustalampi |
| Sivu-uomat | Hämeenlamminoja, Torisevanoja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 95,2 m |
| Laskukorkeus | alle 25 m [1] |
| Korkeusero | yli 70 m |
| Pituus | 14 km [2] |
| Kaltevuus | 5 m/km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Alatsoja (ven. Алатсоя, Алатс-оя) on Venäjällä karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä virtaava 14 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen.[2][1]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alatsoja katsotaan alkavan Alatunlammesta, joka sijaitsee Harlun Alatussa noin 96 metriä mpy. Puro alkaa järven eteläpäästä ja virtaa heti Mustalammen läpi. Sen vesireitin varrella on vanhoissa suomalaiskartoissa ollut haja-asutusta, mutta seutu on purolle nykyään autiota metsätaivalta. Puron alkutaival on jyrkkä, jolloin se putoaa noin 10–15 metriä kilometrillä, mutta kaltevuus pienenee keskijuoksulla 10 metriin kolmella kilometrillä. Matalan veden aikana kivet paistavat puron pohjasta esiin vedestä. Vanhoissa kartoissa merkityn Sokkisen mäen ohitettuaan puro kääntyy lyhyeksi matkaa virtaamaan luoteeseen päin. Ojaksi muuttunut puro tekee seuraavaksi käännöksen kohti länttä ja se saapuu samalla Paussun (Пауссу) kylän pelloille. Alatsoja yhtyy Jänisjokeen Harlun (Харлу, Harlu) ja Läskelän (Ляскеля, Ljaskelja) puolimatkassa.[2][1][a][b]
Alatsojan valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alatsoja kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Jänisjoen vesistöalueeseen, jossa Alatsojan valuma-alue sijaitsee myös aivan Laatokan lähialueella. Jänisjoki laskee 12 kilometriä Alatsojan jälkeen Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.[2][1][a]
Lyhyellä Alatsojalla on viisi sivuojaa, joista kaksi juoksuttaa vanhoissa suomalaiskartoissa Ilvessuona tunnetun suon vesiä. Pohjoisempi oja on Törisevänoja, joka virtaa myös Kurkisuon halki. Samaan kohtaan yhtyy kaakosta tuleva Hämeenlamminoja eli Lammenoja, joka alkaa Lammensuolla sijaitsevasta Hämeenlammesta. Alatsoja alkaa Alatunlamesta ja virtaa heti pienen Mustalammen kautta. Alatunlampeen laskee Hotonlampi lyhyttä kuivatusojaa myöten.[1]
Alatsojan valuma-alueen pohjoisraja on ilmeisesti Suuri Särkkä, pitkä harjujakso, jonka takana on Suistamonjärven valuma-alue ja jonka luoteispuolella sijaitsee Jänisjärven lähialueen vedenjakaja. Alatsojan valuma-alueen länsipuolen vedenjakajan takana on pieniä Jänisjokeen laskevia puroja ja ojia. Tällainen on esimerkiksi Savioja. Kaakkois- ja itäpuolen vedenjakajalla on sama tilanne. Sieltä voidaan mainita Retuoja ja Sumerianjoki.[1][a]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Asia katsottu ja mitattu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.
- ↑ Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Алатсоя.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Alatsoja. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 26.2.2022)
- ↑ a b c d Alatsoja, Алатсоя, Алатс-оя (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 26.2.2022. (venäjäksi)