Alankomaiden parlamenttivaalit 2023

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alankomaiden parlamenttivaalit 2023
Alankomaat
2021 ←
22. marraskuuta 2023

Kaikki 150 paikkaa edustajainhuoneeseen.
76 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti 77,8[1]
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Geert Wilders Frans Timmermans Dilan Yeşilgöz-Zegerius
Puolue PVV GroenLinks/PvdA VVD
Paikkoja jälkeen 37 25 24
Paikkojen muutos Nousua 20 Nousua 8 Laskua 10
Kannatus 23,6 % 15,5 % 15,2 %

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Pieter Omtzigt Rob Jetten Caroline van der Plas
Puolue NSC D66 BBB
Paikkoja jälkeen 20 9 7
Paikkojen muutos Nousua 20 (uusi) Laskua 15 Nousua 6
Kannatus 12,8 % 6,2 % 4,7 %

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
 
Johtaja Henri Bontenbal Lilian Marijnissen
Puolue CDA SP Muut puolueet
Paikkoja jälkeen 5 5 18
Paikkojen muutos Laskua 10 Laskua 4 Laskua 13
Kannatus 3,3 % 3,1 % 13,2 %


Pääministeri ennen vaaleja

Mark Rutte
Vapauden ja demokratian kansanpuolue

Uusi

selviää myöhemmin
selviää myöhemmin

Alankomaiden parlamenttivaalit 2023 pidettiin 22. marraskuuta. Vaaleissa valittiin kaikki 150 paikkaa Alankomaiden edustajainhuoneeseen.[2][3]

Alankomaiden hallitus kaatui heinäkuussa 2023 maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien erimielisyyksien takia.[4] Maan pitkäaikainen pääministeri Mark Rutte ilmoitti tuolloin aikovansa jättäytyä politiikasta syksyn parlamenttivaalien jälkeen.[5]

Äänioikeus vaaleissa on henkilöillä, jotka täyttävät seuraavat ehdot:[6]

  • väh. 18-vuotias
  • Alankomaiden kansalaisuus
  • ei ole menettänyt poliittisia oikeuksiaan
  • Alankomaalaiset, jotka asuvat Sint Maartenilla, Curaçaolla tai Aruballa, voivat rekisteröityä äänestäjiksi, mikäli ovat asuneet Alankomaiden mantereella väh. 10 vuotta tai työskennelleet julkishallinnolle kyseisillä saarilla.

Kampanjointi ja vaaliväittelyitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokratian foorumin puheenjohtaja Thierry Baudet joutui 26. lokakuuta 2023 pahoinpitelyn kohteeksi hänen kampanjoidessan belgialaisen Gentin yliopiston kampuksella, kun äärivasemmistolaiseen AFA-ryhmään väiteytsti kuulunut henkilö löi tätä sateenvarjolla.[7][8]

Valikoima vaaliväittelyitä:

Pvm Järjestäjä Paikka Osallistujat Lähde
22. lokakuuta College Tour VUA, Amsterdam Omtzigt (NSC), Timmermans (PvdA), van der Plas (BBB), Yeşilgöz-Zegerius (VVD) [9]
17. marraskuuta Nederlands Dagblad Veenendaal Bikker (CU), Bontenbal (CDA), Stoffer (SGP) [10]
19. marraskuuta Jeugdjournaal Media Park, Hilversum Bontenbal (CDA), Jetten (D66), Timmermans (PvdA), van der Plas (BBB), Yeşilgöz-Zegerius (VVD), Wilders (PVV) [11]
21. marraskuuta NOS B67, Haag Bontenbal (CDA), Jetten (D66), Marijnissen (SP), Omtzigt (NSC), Ouwehand (PvdD), Timmermans (PvdA), van der Plas (BBB), Yeşilgöz-Zegerius (VVD), Wilders (PVV) [11]

Tulokset ja jälkipyykki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolue Äänet Osuus (%) Voitetut paikat
PVV 2 450 878 23,49 37
GroenLinks/PvdA 1 643 073 15,75 25
VVD 1 589 519 15,24 24
NSC 1 343 287 12,88 20
D66 656 292 6,29 9
BBB 485 551 4,65 7
CDA 345 822 3,31 5
SP 328 225 3,15 5
DENK 246 765 2,37 3
PvdD 235 148 2,25 3
FvD 232 963 2,23 3
SGP 217 270 2,08 3
CU 212 532 2,04 3
Volt 178 802 1,71 2
JA21 71 345 0,68 1
Hyväksyttyjä ääniä 10 432 726
Hylättyjä ääniä 19 655
Tyhjiä ääniä 22 822
Ääniä yhteensä 10 475 203
Rekisteröityneitä äänestäjiä 13 473 750
Lähde:[12]

Vaaleissa yllätysvoittajaksi nousi laitaoikeistolaisen Geert Wildersin johtama Vapauspuolue. Se ei kuitenkaan välttämättä nouse hallitukseen, sillä useimmat muut puolueet kieltäytyvät yhteistyöstä sen kanssa. Wilders sai onnitteluita muun muassa Unkarin Viktor Orbánilta ja Ranskan Marine Le Peniltä.[13]

Toisin kuin edeltäjänsä Mark Rutte, VVD:n uusi puheenjohtaja Dilan Yeşilgöz-Zegerius kertoi, ettei lähtökohtaisesti sulje pois hallitusyhteistyötä PVV:n kanssa.[14]

  1. Opkomst bij Tweede Kamerverkiezingen Parlement.com. Viitattu 24.11.2023. (hollanniksi)
  2. Election for Tweede Kamer (Dutch Second Chamber) Election Guide. International Foundation for Electoral Systems. Viitattu 25.11.2023. (englanniksi)
  3. Voorlopige uitslag verkiezingen: PVV wint, coalitiepartijen krijgen harde klappen Parlement.com. Viitattu 24.11.2023. (hollanniksi)
  4. Tuomaala, Erja: Konkaripoliitikko Mark Rutten johtama Hollannin hallitus kaatui riitelyyn maahanmuutosta Yle Uutiset. 8.7.2023. Viitattu 25.11.2023.
  5. Eronen, Eeva: Hollannin pääministeri Mark Rutte jättää politiikan – Vuonna 2010 pääministerinä aloittaneen Teflon-Markin hallitus kaatui perjantaina Yle Uutiset. 10.7.2023. Viitattu 25.11.2023.
  6. Voting in House of Representatives elections Ministerie van Algemene Zaken. 11.10.2021. Viitattu 2.1.2024. (englanti)
  7. Nederlandse politicus Thierry Baudet krijgt klap op het hoofd net voor lezing aan UGent VRT NWS. 26.10.2023. Viitattu 3.1.2024. (hollanti)
  8. Verdachte die Baudet met fles sloeg is 15-jarige jongen uit Groningen RTL Nieuws. 21.11.2023. Viitattu 3.1.2024. (hollanti)
  9. Politici nemen het tegen elkaar op in het eerste College Tour verkiezingsdebat KRO-NCRV. Viitattu 3.1.2024. (hollanti)
  10. Bikker, Bontenbal en Stoffer bij tiende editie van ND Verkiezingsdebat. Aanmelden kan vanaf nu Nederlands Dagblad. 11.10.2023. Viitattu 3.1.2024. (hollanti)
  11. a b Michel, Thomas: Alles over de verkiezingsuitzendingen van de NOS Over NOS. 12.10.2023. Viitattu 3.1.2024. (hollanti)
  12. Kiesraad: hertelling geen invloed op zetelverdeling of gekozen kandidaten Kiesraad. 4.12.2023. Viitattu 3.1.2024. (hollanti)
  13. Maahan­muuttoa ja islamia vastustava Vapaus­puolue otti yllättävän vaali­voiton Helsingin Sanomat. 23.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  14. Boztas, Senay: Far-right Party for Freedom makes gains in poll ahead of Netherlands election The Guardian. 19.11.2023. Viitattu 3.1.2024. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]