Alankomaiden parlamenttivaalit 2021

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alankomaiden parlamenttivaalit 2021
Alankomaat
2017 ←
15.–17. maaliskuuta 2021 → 2023

Kaikki 150 paikkaa edustajainhuoneeseen.[1]
76 paikkaa tarvitaan enemmistöön
Äänestysprosentti 78,71 %
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Mark Rutte Sigrid Kaag Geert Wilders
Puolue Vapauden ja demokratian kansanpuolue Demokraatit 66 Vapauspuolue
Johtaja alkaen 2006 2020 2006
Saadut paikat 34 24 17
Paikkojen muutos Nousua 1 Nousua 5 Laskua 3
Äänet 2 279 130 1 565 861 1 124 492
Kannatus 21,9 % 15,0 % 10,8 %
Muutos Nousua 0,6 %-yks. Nousua 2,8 %-yks. Laskua 2,3 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Wopke Hoekstra Lilian Marijnissen Lilianne Ploumen
Puolue Kristillisdemokraattinen puolue Sosialistinen puolue Työväenpuolue
Johtaja alkaen 2020 2017 2021
Saadut paikat 15 9 9
Paikkojen muutos Laskua 4 Laskua 5 Muuttumaton 0
Äänet 990 601 623 371 597 192
Kannatus 9,5 % 6,0 % 5,7 %
Muutos Laskua 2,9 %-yks. Laskua 3,1 %-yks. Muuttumaton 0,0 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
 
Johtaja Jesse Klaver Thierry Baudet Esther Ouwehand
Puolue GroenLinks Demokratiafoorumi Eläinpuolue
Johtaja alkaen 2015 2016 2020
Saadut paikat 8 8 6
Paikkojen muutos Laskua 6 Nousua 6 Nousua 1
Äänet 537 308 523 083 399 750
Kannatus 5,2 % 5,0 % 3,8 %
Muutos Laskua 3,9 %-yks. Nousua 3,2 %-yks. Nousua 0,6 %-yks.

Puolueiden kannatus vaalien jälkeen

Pääministeri ennen vaaleja

Mark Rutte
Vapauden ja demokratian kansanpuolue

Uusi pääministeri

Mark Rutte
Vapauden ja demokratian kansanpuolue

Alankomaiden parlamenttivaalit 2021 pidettiin 15.–17. maaliskuuta. Vaaleissa valitaan kaikki 150 paikkaa Alankomaiden edustajainhuoneeseen seuraavaksi neljäksi vuodeksi.[2][3]

Tausta ja vaalijärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutten hallitus erosi kaksi kuukautta ennen vaaleja. Syynä oli sosiaalietuuksien perusteettomaan takaisinperintään liittyvä skandaali. Takaisinperinnät syöksivät tuhansia lapsiperheitä taloudelliseen ahdinkoon ja aiheuttivat monien parien eroja.[4][5].

Koronaviruspandemian vuoksi äänestysaikaa pidennettiin alkamaan jo 15. päivä. Tämän lisäksi kaikille yli 70-vuotiaille taattiin mahdollisuus äänestää kirjeitse.[6][7]

Äänioikeus vaaleissa on kaikilla alankomaalaisilla, jotka ovat vaalipäivään mennessä täyttäneet 18. Kaikille äänioikeutetuille lähetetään viimeistään kahta viikkoa ennen vaaleja ilmoitus äänioikeudesta. Myöhemmin äänioikeutetut saavat myös postitse listan kaikista vaalipiirinsä ehdokkaista. Vuoteen 1970 saakka äänestäminen oli pakollista kaikille äänioikeutetuille.[8].

Määräaikaan mennessä ennätykselliset 89 puoluetta oli rekisteröitynyt ehdokaslistoineen. Näistä 26 oli uusia puolueita.[9]. Lain mukaan ehdokkaiden tulee olla äänioikeutettuja ja nämä voivat pyrkiä parlamenttiin niin poliittisten puolueiden listoilta tai itsenäisinä ehdokkaina.[10]

Alankomaissa käytetään suhteellista vaalitapaa, jossa paikat jaetaan D’Hondtin menetelmällä.[11]

Kannatuskyselyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue Äänet Osuus (%) Paikat
VVD 2 279 130 21,9 34
D66 1 565 861 15,0 24
PVV 1 124 482 10,8 17
CDA 990 601 9,5 15
SP 623 371 6,0 9
PvdA 597 192 5,7 9
Groen 537 308 5,2 8
FvD 523 083 5,0 8
PvdD 399 750 3,8 8
CU 351 275 3,4 5
Volt 252 480 2,4 3
JA21 246 620 2,4 3
SGP 215 249 2,1 3
DENK 211 237 2,0 3
50+ 106 702 1,0 1
BBB 104 319 1,0 1
BIJ1 87 238 0,8 1
Hyväksytyt äänet 10 462 677 78,71
Äänioikeutettuja 13 293 186 100
Hylätyt äänet 22 652 0,22
Tyhjät äänet 17 173 0,16
Lähde:[12]

Vaalien suurimpana voittajana pidetään D66-puoluetta, joka nousi toiseksi suuremmaksi. Suurimpana puolueena säilyi VVD, ja Rutte on jatkamassa pääministerinä, mikä tekisi hänestä Alankomaiden historian pisimpään virassa olleen pääministerin.[13][14]

Rutte ilmoitti tuloksen selvittyä, ettei aio neuvotella PVV:n tai FvD:n kanssa.[15] Hallitus päädyttiin lopulta muodostamaan VVD:n, D66:n, CDA:n ja CU:n kanssa.[16] Hallitus aloitti toimintansa 10. tammikuuta 2022.[17]

  1. Tweede Kamer 17 maart 2021 Kiesraad. 13.4.2021. (hollanti)
  2. Mark Rutte saamassa jatkopestin, kun Hollanti äänestää demokraatti.fi. 17.3.2021. Viitattu 17.3.2021.
  3. IFES Election Guide | Elections: Netherlands Parliament 2021 www.electionguide.org. Viitattu 30.10.2021.
  4. Dutch government faces collapse over child benefits scandal the Guardian. 14.1.2021. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
  5. Dutch government resigns over child benefits scandal Deutsche Welle. 15.01.2021. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
  6. Vervroegd stemmen wordt mogelijk bij Tweede Kamerverkiezingen 2021 30.10.2020. Ministerie van Algemene Zaken. Viitattu 30.10.2021. (hollanti)
  7. Ollongren wil verkiezingen uitsmeren over 15, 16 en 17 maart nos.nl. Viitattu 30.10.2021. (hollanti)
  8. Voting houseofrepresentatives.nl. 20.4.2011. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
  9. A record 89 parties register for the March 2021 general election DutchNews.nl. 30.12.2020. Viitattu 30.10.2021. (englanti)
  10. Standing for election houseofrepresentatives.nl. 11.4.2011. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
  11. Proportional Representation: How the Dutch Electoral System Works (and the Pros & Cons) - TLDR News 3.3.2021. TLDR News EU. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
  12. Kiesraad - Verkiezingsuitslagen www.verkiezingsuitslagen.nl. Viitattu 30.10.2021.
  13. POLITICO Poll of Polls — Dutch polls, trends and election news for the Netherlands POLITICO. Viitattu 30.10.2021. (englanti)
  14. The Dutch Election Explained: How the Netherlands Can Shape Europes' Future - TLDR News 14.3.2021. TLDR News EU. Viitattu 30.10.2021. (englanniksi)
  15. Rutte wil eerst formeren met JA21, dan met CU, daarna pas met links NU. 23.3.2021. Viitattu 16.1.2022. (hollanti)
  16. Alle namen nieuwe kabinet bekend: Hoekstra op Buitenlandse Zaken en Kuipers op VWS nos.nl. Viitattu 16.1.2022. (hollanti)
  17. New Dutch finance minister Kaag tests positive for COVID-19 day before inauguration Reuters. 9.1.2022. Viitattu 16.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]