Alankomaiden Surinam
Surinamin siirtomaa Kolonie Suriname |
|||
---|---|---|---|
1667–1954 |
|||
|
|||
Valtiomuoto |
Yhdistyneiden provinssien siirtomaa (1667–1795) Batavian tasavallan siirtomaa (1795–1799, 1802–1804) Yhdistyneen kuningaskunnan miehittämä alue (1799–1802, 1804–1815) Alankomaiden siirtomaa (1815–1954) |
||
Monarkki |
Vilhelm III Oranialainen (1667–1702, ensimmäinen) Juliana (1948–1954, viimeinen) |
||
Kenraalikuvernööri |
Maurits de Rama (1667, ensimmäinen) Jan Klaasesz (1949–1954, viimeinen) |
||
Pääkaupunki | Paramaribo | ||
Valuutta |
Alankomaiden guldeni Espanjan dollari |
||
Edeltäjä(t) | Englannin Surinam | ||
Seuraaja(t) | Suriname (Alankomaiden kuningaskunta) |
Surinam (hollanniksi Suriname), joka tunnettiin myös nimellä Alankomaiden Guayana[1][2][3] Nederlands-Guiana, oli Alankomaiden siirtomaa Etelä-Amerikassa, nykyisen Surinamen tasavallan alueella. Vuonna 1954 maa muutettiin Alankomaihin kuuluvaksi autonomiseksi alueeksi, ja vuonna 1975 se itsenäistyi.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Surinamista tuli osa Alankomaita 26. helmikuuta 1667 toisen Englannin-Hollannin sodan aikana, kun hollantilaiset joukot valtasivat Francis Willoughbyn englantilaisen siirtokunnan. Alueen vahvistettiin kuuluvan Hollannille myöhemmin samana vuonna Bredan rauhassa.[5]
Siirtomaan talous oli riippuvainen siellä sijainneille viljelmille hankituista orjista, joista suurin osa tuotiin Länsi-Afrikasta. Alankomaiden ja Surinamin välisen kaupan tärkeimmät vientituotteet olivat sokeri, puuvilla sekä väri-indigo. Ajan tapaan orjia kohdeltiin erittäin huonosti.[5]
Orjuus lakkautettiin Surinamissa vuonna 1863, joskin viimeiset orjat vapautettiin vasta kymmenen vuotta lakkautuksen jälkeen.[6]
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain sotilasjoukkoja päästettiin siirtomaahan, pääosin turvaamaan liittoutuneille tärkeät alumiinivarannot. Luvan tähän antoi maanpaossa ollut Alankomaiden hallitus, joka myös lupasi siirtokunnilleen, mukaan lukien Surinamille itsehallinnon. Tämä toteutuikin 15. joulukuuta 1954, kun siitä tuli Suriname-niminen autonominen alue osana Alankomaiden kuningaskuntaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Guayana”, Tietosanakirja, 2. osa (Confrater–Haggai), s. 1644. Tietosanakirja Oy, 1910. Teoksen verkkoversio.
- ↑ ”Guayana”, Iso tietosanakirja, 4. osa (Gottlund–Ihmels), s. 130–131. Otava, 1932.
- ↑ ”Guayana”, Otavan taskukartasto, s. 185. Otava, 1962.
- ↑ Gert Oostindie, Inge Klinkers: Decolonising the Caribbean: Dutch Policies in a Comparative Perspective. Amsterdam University Press, 2003. ISBN 978-90-5356-654-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2022). (englanniksi)
- ↑ a b Gert Oostindie: Paradise Overseas: The Dutch Caribbean : Colonialism and Its Transatlantic Legacies. Macmillan Caribbean, 2005. ISBN 978-1-4050-5713-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2022). (englanti)
- ↑ Eveline Bakker: Geschiedenis van Suriname : van stam tot staat. Zutphen: Walburg Pers, cop. 1993. ISBN 978-90-6011-837-5 OCLC:782139562