Al-Fustat
Al-Fustat | |
---|---|
Sijainti | |
Al-Fustat |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Egypti |
Paikkakunta | Kairo |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | islam |
Valtakunta |
Oikeaanjohdetut kalifit Umaijadit Abbasidit Fatimidit |
Aiheesta muualla | |
Al-Fustat oli nykyisen Kairon alueella Egyptissä sijainnut historiallinen kaupunki ja alueen hallinnollinen keskus. Nykyisin se on sulautunut kokonaan Kairoon ja sijaitsee sen vanhankaupungin alueella. Al-Fustat perustettiin Amr ibn al-Asin johtamien joukkojen vallattua Egyptin Bysantin valtakunnalta 600-luvulla. Sittemmin se kasvoi armeijan telttaleiristä yhdeksi islamilaisen maailman suurimmista kaupungeista. Salah al-Din eli Saladin alkoi 1100-luvulla rakennuttaa Kairon kaupunginmuuria, johon hän sisälsi silloin jo merkittäviä tuhoja kärsineen vanhan al-Fustatin, joka lopulta sulautui Kairoon kokonaan.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimi al-Fustat on kirjoitettu historian kuluessa useilla eri tavoilla. Osa arabikronikoitsijoista käytti kaupungista nimeä Fustat-Misr, tai lyhennettynä pelkästään Misr. Sanan lausutaan puolestaan Masr. Al-Fustatin nimen alkuperää eri tunneta varmasti. Yhden ehdotetun version mukaan paikka on saanut nimensä Amr bin al-Asin pystyttämästä teltasta (fustat). Mahdollista on, että nimi on arabiaksi tehty väännös leiriä tarkoittavasta sanasta. Nykyisin entisen al-Fustatin käsittävästä alueesta Kairossa käytetään nimeä Masr al-Atika.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Al-Fustat peruistettiin Bysantin valtakunnan aikaisen Babylonin paikalle Ylä-Egyptin ja Ala-Egyptin rajalle.[2] Tarinan mukaan se sai alkunsa Amr ibn al-As alkaessa muuttaa paikalla ollutta armeijansa telttaleiriä vakituiseksi asuinalueeksi hänen palattuaan Aleksandrian piirityksestä vuonna 643. Sijainti Babylonin vieressä teki mahdolliseksi helposti hallita Egyptin koptilaista virkamiehistöä arabien alaisuudessa.[1] Al-Fustatiin asettuivat Egyptin vallannut armeija (džund). Džund dominoi Egyptin poliittista elämää seuraavan vuosisadan ajan. Paikalta he saattoivat tarpeen vaatiessa marssia nopeasti niin etelään, kuin pohjoiseenkin. Al-Fustat sijaitsi jonkin matkan päässä Egyptin rannikolta, joka oli turvallisuuden kannalta altis esimerkiksi Bysantin laivaston iskuille. Uusia alueita valloittaneilla arabeilla oli lisäksi tapana asettua erilleen alueiden jo olemassa olevasta alkuperäisväestöstä. Amr ibn al-As alkoi rakennuttaa paikalle Egyptin ensimmäistä moskeijaa.[2] Amr ibn al-Asin moskeijaa on tosin sittemmin laajenneltu ja jälleenrakenneltu useampaan otteeseen.[1]
Al-Fustat jakautui useisiin kaupunginosiin, joita erottivat toisistaan tyhjät alueet. Näiden alueiden sanottiin muodostuneen, koska eri arabiheimot saivat heille osoitetut omat maa-alueensa (khitta). Eri alueet saivat nimensä eri heimojen mukaan. Monet paikalle asettuneet heimot olivat lähtöisin Jemenistä. Paikalle muutti myös kristittyjä ja juutalaisia Syyrian alueelta. Uuteen kaupunkiin rakennettiin useiden moskeijoiden lisäksi myös kirkkoja. Niiliä pitkin kulkevaa kaupaa varten tehtiin suuria varastoja.[1] Arabien valloitettua Egyptin laajalti käytetty hallinnon kierli oli vielä pitkään kreikka.[2] Al-Fustatissa puhuttiin myös koptia.[1] Arabian kieli alkoi levitä muualle Egyptiin al-Fustatista 700-luvun alulta lähtien.[2]
Abbasidit eivät asettuneet al-Fustatin keskustaan, vaan he rakennuttivat itselleen uuden al-Askar-nimisen kaupunginosan.[1] Tulunidien Ahmad ibn Tulunin valtakaudella al-Fustat oli Egyptin ainoa suurkaupunki. Ibn Tulun rakennutti sen yhteyteen uuden al-Qatta'in kaupungin, josta on jäänyt jäljelle Ibn Tulunin moskeija. Sittemmin fatimidien vallatessa Egyptin Džahar al-Siqillin johdolla uudet hallitsijat päättivät luopua vanhan vallan symboleista, kuten pääkaupungista. Sen sijaan alettiin rakennuttaa kokonaan uutta kaupunkia al-Qahiraaa, eli nykyistä Kairoa.[2] Kairo perustettiin vuonna 969, mutta se ei välittömästi kasvanut al-Fustatin ohi. Al-Fustat oli edelleen yksi koko islamilaisen maailman vauraimmista kaupungeista. Al-Fustat oli rakennettu tiheään. Talot olivat jopa viisi- tai seitsemänkerroksisia. Kairo oli puolestaan pikemminkin yläluokan suosima puistokaupunki. Teollisuus sijaitsi al-Fustatissa, jossa tuotettiin esimerkiksi keramiikkaa, lasia, papyrusta ja paperia.[1]
Kalifi al-Mustansirin valtakauden 18 vuotta 1054–1072 tunnettiin kuitenkin jatkuvasta nälänhädästä. Monet al-Fustatin kaupunginosista, kuten al-Askar ja al-Qatta'i hylättiin kokonaan. Egyptin visiiri Badr al-Džamal käytti raunioita Kairon rakennuttamiseen. Vuodet 1168–1169 osoittautuivat al-Fustatin kannalta vielä tuhoisammiksi.[1] Jerusalemin kuningas Amalric marssitti armeijansa Egyptiin. Ristiretkeläisten armeija leiriytyi al-Fustatin tunutmaan ja Egyptiä hallitseva visiiri Šawar pyysi apua zangi-hallitsija Nur al-Dinilta. Samalla hän määräsi al-Fustatin poltettavaksi.[2] Toisin kuin Kairolla, al-Fustatilla ei ollut omia kaupunginmuurejaan sen puolustamiseksi ja sen jääminen ristiretkeläisten käsiin olisi merkinnyt Kairoa uhkaavan tukikohdan luovuttamista. Kaupungin evakuoinnin jälkeen visiirin sotilaat sytyttivät kaupungin rakennukset järjestelmällisesti tuleen.[1] Sittemmin Egyptiin saapui Nur al-Dinin kenraali Asad al-Din Širkuh, joka teloitutti aikaisemman epäluotettavana pidetyn visiirin asettuen itse Egyptiin.[2]
Al-Fustatia alettiin jälleenrakentaa hävityksen jälkeen.[1] Sen puolustamisen ongelma oli kuitenkin ratkaistava. Salah al-Din eli länsimaalaisittain Saladin alkoi rakennuttaa Kairon uutta puolustusmuuria, joka tällä kertaa laajennettiin käsittämään sisälleen myös vanha al-Fustatin alue. Saladinin linnoituksen rakennuttaminen alkoi vuonna 1176.[2] Uusi rakennuttaminen keskittyi etenkin Niilin varrelle, kun taas entinen al-Fustat jäi taka-alalle. Amr ibn al-Asin moskeija oli merkittävä uskonnollisen oppineisuuden keskus aina vuotteen 1348, jolloin alueella levisi kulkutauti. Sittemmin Egyptiä hallinneet mamelukit rakennuttivat Kairon suuret souqit, joita sittemmät eurooppalaiset matkailijatkin usein kuvailivat. Al-Fustat jäi nimenä historian hämärään.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k B. Lewis, Ch. Pellat and J. Schacht. Assisted by J. Burton-Page, C. Dumont ja V.L. Ménage: Encyclopaedia of Islam, Volume II (C-G), s. 957-959. Brill, 1991. ISBN 9789004070264 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Andrei Sergejeff: Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus. ISBN 978-952-345-573-3