Akselinien perheen surma
Akselinien perheen surma on selvittämätön rikos, jonka seurauksena 40- ja 36-vuotiaat Walde ja Ida Akselin kuolivat viiden lapsensa kanssa väkivaltaisesti Orimattilan Tuorakassa huhtikuussa 1918. Ida Akselinilla (o.s. Lahtinen) oli kaksi lasta jo ennen avioitumista Walde Akselinin kanssa. Surmien aikaan 10-vuotias Dagmar selviytyi, mutta 15-vuotias Kalle ilmeisesti ammuttiin Hennalan vankileirillä toukokuussa 1918. Surmat tuotiin yleiseen tietoon vasta sadan vuoden kuluttua Suomen sisällissodasta.[1]
Tauno Tukkinen ja Harri Saarinen ovat tutkineet Akselinien perheen surmaa 2000-luvulla perehtyessään Suomen sisällissodan uhrien kohtaloihin. Työväen Arkiston vuonna 1919 kerättyjen tietojen mukaan sekatyöläinen Walde ja hänen vaimonsa Ida Akselin olivat kuolleet murhattuina 20. huhtikuuta 1918. Työväen Arkiston mukaan heillä oli eloon jäänyt alaikäinen lapsi. Orimattilan seurakunnan vanhoista rippikirjoista löydettiin tieto siitä, että samana päivänä vanhempiensa kanssa olivat kuolleet pariskunnan lapset Oiva (1), Wilho (4), Wäinö (6), Sofia (8) ja Aino (11). Rippikirjojen mukaan eloonjäänyt 10-vuotias Dagmar muutti vuonna 1918 tätinsä luo. Perukirjan mukaan perhe oli murhattu 13. huhtikuuta 1918 eli viikko aiemmin kuin Työväen Arkiston tiedon mukaan. Viittausta perheenisän mahdolliseen itsemurhaan ei ollut. Tapauksesta onkin esitetty erilaisia spekulaatioita niin perhesurmasta tappion häämöttäessä kuin valkoisten kostosta tai punaisten välienselvittelystäkin. Surma-ase väitetysti katosi tekopaikalta.[1]
Dagmar-tyttären saamasta perinnöstä vähennettiin kuluina vainajien ruumiiden kuljetus kirkolle, mutta seurakunnan kuolleiden ja haudattujen kirjassa perhettä ei mainittu. Aikansa lehdissä tapausta ei käsitelty, vaikka lehdet tuohon aikaan uutisoivat itsemurhista usein tarkastikin. Perheen poika Kalle Lahtinen joutui punaisten vangitsemaksi Asikkalassa epäiltynä vakoilusta. Kuulustelupäiväkirja päivättiin 4. huhtikuuta 1918. Lahtinen oli joutunut aiemmin kahdesti valkoisten pidättämäksi ja oli uhattuna antanut näille tietoa punaisten asemista ja aseistuksesta. Tauno Tukkinen epäilikin, että punaiset olisivat saattaneet kostaa pojan teot tappamalla tämän perheen. Tukkinen kertoi saamiaan tietoja tapauksesta sisällissota-aiheisessa tilaisuudessa Orimattilassa huhtikuussa 2017. Tuolloin tapauksesta kertoi julkisuuteen Orimattilan Sanomat. Ensimmäisenä valtakunnallisena tiedotusvälineenä Seura julkisti tietoja tapahtumista elokuussa 2018. Väkivaltaisesti kuolleen perheen Dagmar-tytär oli muuttanut nuorena Ahvenanmaalle ja saanut kaksi lasta, joille hän oli lapsenlapsensa mukaan kertonut perheensä tulleen ammutuksi.[1]
Akselinien perheen hautapaikasta on säilynyt perimätietoa, joka käsikirjoittaja Outi Keskevaarin mukaan saattaa kuitenkin perustua vuosikymmenten saatossa muovautuneeseen tarinankerrontaan. Keskevaarin isoisän äiti, 92-vuotiaana vuonna 1977 kuollut Aleksandra Keskevaari oli aikoinaan tuntenut Akselinien perheen hyvin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jukka Heinonen, Suurperheen surmasta Orimattilassa vaiettiin lähes sata vuotta – kaksi sitkeää tutkijaa toi karmean verityön julki Seura 5.8.2018, viitattu 5.10.2024
- ↑ Jukka Heinonen, Uusia vihjeitä Orimattilan vaietusta surmasta: Isä kuittasi velkansa etuajassa, perhe haudattiin perunakuoppaansa Seura 26.8.2018, viitattu 5.10.2024