Akrisios
Akrisios (m.kreik. Ἀκρίσιος) oli kreikkalaisessa mytologiassa Argoksen kuningas, Abaan ja Aglaian poika ja Proitoksen kaksoisveli.
Abaan perinnön jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akrisioksen kerrotaan kamppailleen veljensä kanssa jo äitinsä kohdussa. Myöhemmin kamppailu huipentui taisteluun Abaan perinnöstä, mutta se päättyi joko ratkaisemattomana, tai Proitos tuli lähes lyödyksi, ja siksi hän lähti Vähään-Aasiaan. Lyykian kuningas Iobates otti hänet vastaan, ja antoi hänelle vaimoksi tyttärensä Stheneboian. Proitos hyökkäsi uudelleen Akrisoksen kimppuun; tällä kertaa appensa avustamana, jolloin valtakunta vihdoin jaettiin veljesten kesken. Akrisios sai Argoksen ympäristöineen, ja Proitos pohjoiset alueet: Tirynsin, Heraionin ja Mideian sekä Argoliin rannikon.[1]
Ennustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska Akrisioksella oli joko Aganippen tai Eurydiken kanssa ainoastaan yksi tytär, hän kysyi neuvoa oraakkelilta. Tämä ennusti, että Akrisios ei tulisi koskaan saamaan poikaa, vaan hän kuolisi tyttärenpoikansa käden kautta. Siksi hän telkesi tyttärensä Danaën imettäjänsä kanssa torniin. Zeus kuitenkin huomasi Danaën kauneuden, ja saapui tämän luokse katosta putoavan kultasateen muodossa. Tästä suhteesta sai alkunsa Perseus. Lähteestä riippuen Akrisios huomattuaan raskauden tai Perseuksen jo synnyttyä antoi surmata imettäjän ja pakotti Danaën tulemaan Zeuksen alttarin ääreen kertomaan lapsen isän nimen – yhtä aikaa peläten ja toivoen saavansa vahvistuksen olettamukselleen. Kun tytär nimesi isäksi Zeuksen, Akrisios ei uskonut häntä vaan pani sekä tyttären että tämän lapsen koriin tai veneeseen ja lähetti heidät ajelehtimaan avomerelle. Zeus esti Poseidonin avustuksella kumpaakaan kuolemasta.
Toisen version mukaan Danaën tultua naimaikään hän menikin Proitoksen luo ja halusi ryhtyä suhteisiin tämän kanssa. Tässä tapauksessa Perseuksen isä ei olisikaan Zeus vaan Proitos.[2]
Ennustuksen toteutuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oraakkelin ennustus kävi toteen vuosia myöhemmin, kun Polydektes meni naimisiin Danaën kanssa Serifoksessa, ja kun Akrisios yritti surmata siellä Perseuksen, Polydektes esti hänen aikeensa. Tämän jälkeen he vannoivat yhdessä, etteivät enää yrittäisi riistää toistensa henkeä. Myrsky kuitenkin esti Akrisiosta lähtemästä ja kun Polydektes kuoli, Perseus osui vahingossa kiekolla isoisäänsä hautajaisseremonioiden aikana niin, että tämä kuoli.[3]
Toisen version mukaan Perseus halusi tavata isoisänsä ja matkusti Argokseen tätä tapaamaan. Kun Akrisios kuuli tästä, hän pakeni kuningas Teutamidoksen luo Larissaan. Teutamidos kuitenkin kuoli tänä aikana, ja hautajaistilaisuuden kunniaksi järjestettiin viisinottelu, johon myös Perseus osallistui. Kiekonheitossa hän kuitenkin osui vahingossa Akrisiosta jalkaan, ja tämän kuoli saamaansa haavaan.[4]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akrisioksen kerrotaan perustaneen myös Delfoin Amfiktyoniliiton ja päättäneen, mitkä kaupungit saisivat siihen liittyä. Vergilius nimeää hänet myös Turnuksen esi-isäksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Apollodoros, Kirjasto 2.2.1 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros, Kirjasto 2.4.1 (engl. käännös).
- ↑ Hyginus, Fabulae lxiii (engl. käännös).
- ↑ Pausanias, Kreikan kuvaus 2.16.2 (engl. käännös).
| Edeltäjä: Proitos |
Argoksen kuningas 1300-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Perseus |