Sérifos
Sérifos (kreik. Σέριφος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 75,207 neliökilometriä ja asukasluku 1 420 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Sérifos kuuluu Sérifoksen kuntaan, Míloksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Sérifoksen kylä.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sérifos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa ja kuuluu Kykladien läntisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Kýthnos pohjoispuolella ja Sífnos kaakkoispuolella.
Saaren korkein kohta on Troúlos (585 metriä).
Hallinto ja kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sérifoksen kunta
Sérifos kuuluu hallinnollisesti Sérifoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]
Saaren suurimmat asutukset ovat saaren pääsatama Livádi (605 asukasta), pääkylä Sérifoksen kylä eli Chóra (364), Rámos (80), Panagía (70) ja Galaní (59).[1] (Katso myös: Luettelo Sérifoksen kunnan kylistä ja saarista.) Livádi sijaitsee luonnonsatamalahdessa saaren kaakkoisrannikolla ja Chóran kylä ylempänä sisämaassa. Kylien välinen mutkitteleva tie on noin kaksi kilometriä pitkä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Serifos
Antiikin aikainen Serifoksen poliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Chóran paikalla.[3] Saari kytkettiin Perseuksen myyttiin ja siellä oli tämän heeroskultti. Kultti kytkeytyi jotenkin paikallisiin sammakoihin. Livius väitti, että sammakoilla oli sellainen erikoinen piirre, että ne olivat hiljaa ja kurnuttivat vain, jos ne vietiin pois saarelta.[2]
600-luvulla eaa. Sérifos oli yksi varhaisia demokratioita. Persialaissodissa saari kieltäytyi alistumasta persialaisille ja liittyi Ateenan puolelle. Myöhemmin se kuului Deloksen meriliittoon. Roomalaisaikana saarta käytettiin monen muun saaren tavoin karkotuspaikkana.
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venetsialaiset valtasivat saaren vuonna 1207. Saarella oli rauta- ja kuparimalmia, ja se johti usein kiistoihin sen hallinnasta. Vuonna 1537 Barbarossa hyökkäsi saarelle ja se menetti koko väestönsä. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1566. Vuonna 1680 saaren väestön vei rutto.[2][4]
Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821. Sen malmivarannot ehtyivät 1960-luvulla.[2]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Chóran kylän venetsialaisaikainen linna (Kástro), Panagían kylän bysanttilaisaikainen kirkko vuodelta 950, sekä Evangelístrian (Moní Evangelistrías) ja Taxiárchesin (Moní Taxiarchón) luostarit.[2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c d e ”Serifos”, Greek Island Hopping 2008, s. 280–284. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”517 Seriphos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ Smith, William: ”Seriphos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sérifos Wikimedia Commonsissa
