Ajan valtiaat
| Ajan valtiaat/Langolieerit/Välitila | |
|---|---|
| The Langoliers | |
 |
|
| Ohjaaja | Tom Holland |
| Käsikirjoittaja | Tom Holland |
| Perustuu | Stephen Kingin pienoisromaaniin Langolieerit |
| Tuottaja |
Mitchell Galin David R. Kappes Richard P. Rubinstein |
| Säveltäjä | Vladimir Horunzhy |
| Leikkaaja | Ned Bastille |
| Pääosat |
Patricia Wettig Dean Stockwell David Morse Mark Lindsay Chapman Bronson Pinchot |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Worldvision |
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta | 1995 |
| Kesto | 180 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Ajan valtiaat (engl. The Langoliers; Suomessa myös nimillä Langolieerit ja Välitila) on vuonna 1995 tehty kaksiosainen minisarja, joka perustuu kirjailija Stephen Kingin pienoisromaaniin Langolieerit[1], joka löytyy kokoelmasta Sydänyö. Minisarjan on ohjannut Tom Holland, joka tunnetaan muun muassa kauhuelokuvista Kauhun yö, Child’s Play ja Vainottu. Niistä viimeksi mainittu perustuu sekin Kingin teokseen.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yölento lähtee Los Angelesista kohti Bostonia, jolloin se joutuu ylittämään Mojaven autiomaan. Lentokapteeni Brian Engle, joka on matkustajana koneessa, herää sokean pikkutytön, Dinahin, kiljuntaan. Hän ymmärtää syyn hätään: tytön täti on kadonnut jäljettömiin, mutta niin on suurin osa muistakin matkustajista – jopa lentäjät. Jäljellä on vain kymmenen matkustajaa ja kone lentää ilmassa automaattiohjauksen ansiosta. Matkustajien suureksi helpotukseksi mukana on Engle, joka voi saada lentokoneen turvallisesti maan kamaralle. Lisää pelottavia asioita käy kuitenkin pian ilmi: yhteydet lentokenttiin ovat poikki ja ikkunoista näkyvä maailma näyttää kuolleelta. Kun matkustajat suunnittelevat pakkolaskua polttoaineen hupenemisen vuoksi, he ymmärtävät jonkin olevan pahasti pielessä – eikä tilannetta helpota lainkaan liikemies Craig Toomey, jossa ilmenee mielipuolisuuden merkkejä.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Patricia Wettig | … | Laurel Stevenson |
| Dean Stockwell | … | Bob Jenkins |
| David Morse | … | Kapteeni Brian Engle |
| Mark Lindsay Chapman | … | Nick Hopewell |
| Frankie Faison | … | Don Gaffney |
| Baxter Harris | … | Rudy Warwick |
| Kimber Riddle | … | Bethany Simms |
| Christopher Collet | … | Albert Kaussner |
| Kate Maberly | … | Dinah Catherine Bellman |
| Bronson Pinchot | … | Craig Toomey |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entertainment Weeklyn Ken Tucker kuvaili sarjaa "neljään tuntiin venytetyksi The Twilight Zonen jaksoksi, jolla kuitenkin on hetkensä".[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tucker, Ken: TV Movie Review: 'The Langoliers' Entertainment Weekly. 12.5.1995. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)