Siipat
(Ohjattu sivulta Aitolepakko)
| Siipat | |
|---|---|
 Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Lepakot Chiroptera |
| Heimo: |
Siipat Vespertilionidae Gray, 1821 |
| Alaheimot[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Siipat[2][3] eli varsinaiset lepakot[1] (Vespertilionidae) on suurin ja tunnetuin lepakkojen (Chiroptera) heimo, jonka 300 eri lajia ovat jakaantuneet ympäri maailmaa. Osa näistä on alkuperäisiä Euroopan ja Pohjois-Amerikan asukkaita. Kaikki Suomessa asuvat lepakot kuuluvat siippoihin.
Melkein kaikki siipat ovat hyönteissyöjiä. Poikkeuksena ovat jotkut Myotis- ja Pizonyx-sukujen lajit, jotka pyydystävät kaloja, ja isommat Nyctalus-suvun lajit, joiden tiedetään pyydystävän pieniä varpuslintuja lennosta. Esimerkiksi Euroopan suurin lepakkolaji, jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus) siirtyy säännöllisesti keväisin ja syksyisin syömään sen elinalueen ohi kulkevia muuttolintuja.[4] Siippojen koko vaihtelee kolmesta sentistä 13 senttiin.
Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta nimeä aitolepakot[5].
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- alaheimo: Täplälepakot (Kerivoulinae)
- alaheimo: Pitkäsiipiyököt (Miniopterinae)
- suku: Miniopterus
- Pitkäsiipiyökkö (Miniopterus schreibersi)
- suku: Miniopterus
- alaheimo: Putkikuonolepakot (Murininae)
- alaheimo: Myotinae
- suku: Aitosiipat[3] Myotis
- Jättiläissiippa (Myotis myotis)
- Isoviiksisiippa (Myotis brandti)
- Viiksisiippa (Myotis mystacinus)
- Vesisiippa (Myotis daubentonii)
- Pikkuvesisiippa (Myotis daubentonii nathalinae)
- Ripsisiippa (Myotis nattereri)
- Lampisiippa (Myotis dasycneme)
- Korvasiippa (Myotis bechsteini)
- Ruskosiippa (Myotis emarginatus)
- Pikkuruskosiippa (Myotis lucifugus)
- Pitkäjalkasiippa (Myotis capaccini)
- Hiirenkorvalepakko (Myotis blythi)
- suku: Aitosiipat[3] Myotis
- alaheimo: Varsinaiset lepakot (Vespertilioninae)
- suku: Ancenycteris (kuollut sukupuuttoon)
- suku: Arielulus
- suku: Barbastella
- Mopsilepakko (Barbastella barbastellus)
- suku: Chalinolobus
- suku: Corynorhinus
- suku: Eptesicus
- Pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni)
- Etelänlepakko (Eptesicus serotinus)
- suku: Euderma
- suku: Eudiscopus
- suku: Falsistrellus
- suku: Glauconycteris
- suku: Glischropus
- suku: Hesperoptenus
- suku: Histiotus
- suku: Hypsugo
- suku: Ia
- suku: Idionycteris
- suku: Laephotis
- suku: Lasiurus
- suku: Mimetillus
- suku: Neoromicia
- suku: Nyctalus
- Isolepakko (Nyctalus noctula)
- Jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus)
- suku: Nycticeinops
- suku: Nycticeius
- suku: Nyctophilus
- suku: Otonycteris
- suku: Paleptesicus (kuollut sukupuuttoon)
- suku: Perimyotis
- suku: Pharotis
- suku: Philetor
- suku: Pipistrellus
- Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii)
- Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus)
- Kääpiölepakko (Pipistrellus pygmaeus)
- Kuhlinpikkulepakko (Pipistrellus kuhli)
- Alppipikkulepakko (Pipistrellus savii)
- suku: Plecotus
- Korvayökkö (Plecotus auritus)
- Harmaakorvayökkö (Plecotus austriacus)
- suku: Pleistomyotis (kuollut sukupuuttoon)
- suku: Rhogeessa
- suku: Samonycteris (kuollut sukupuuttoon)
- suku: Scoteanax
- suku: Scotoecus
- suku: Scotomanes
- suku: Scotophilus
- suku: Scotorepens
- suku: Scotozous
- suku: Tylonycteris
- suku: Vespadelus
- suku: Vespertilio
- Kimolepakko (Vespertilio murinus)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Koivisto, Ilkka (päätoim.): ”Eläinkunnan järjestelmä”, Kodin suuri eläinkirja. 10. Töy–Ä, s. 310. Espoo: Weilin+Göös, 1981. ISBN 951-35-1713-6 (suomenkielisten nimien lähde)
- ↑ Elo, Ulla (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät, s. 155 ja 166. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1
- ↑ a b Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 367. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6
- ↑ Valste, Juha: Suomen Luonto, 2007, nro 10, s. 10. Suomen Luonnonsuojeluliitto.
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 9.11.2010.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haaramo, Mikko: “Vespertilionida” – Vespertilionid bats and relatives 2008. Mikko's Phylogeny Archive.