Aito Keravuori

Aito Keravuori (14. toukokuuta 1910 Kajaani – 4. elokuuta 1998 Union, Maine, Yhdysvallat) oli suomalainen upseeri, joka joutui pakenemaan maasta asekätkentäjutun yhteydessä ja loi sitten uuden uran Yhdysvaltain armeijassa.

Kajaanista kotoisin ollut Keravuori pääsi ylioppilaaksi 1931. Suoritettuaan reserviupseerikoulun ja kadettikoulun hän vannoi 1934 upseerinvalan. Hän palveli aluksi Sallan rajakomppanissa ja toimi myös Akateemisen Karjala-Seuran sotilaskouluttajana.

Keravuori haavoittui talvisodassa Kuolajärvellä. jatkosodan aikana hän toimi pataljoonankomentajana muun muassa 1944 Kuuterselän taistelussa. Syksyllä 1944 majuri Keravuori oli mukana everstiluutnantti Usko Sakari Haahden ja eversti Valo Nihtilän johtamassa aseidenkätkentähankkeessa. Hän vastasi aseidenkätkennästä Oulun seudulla, jossa hän toimi Oulun sotilaspiirin 2. ye-upseerina. Oulun seudulla asekätkennässä mukana ollut korpraali Kumpulainen jäi kiinni huhtikuussa 1945 yrittäessään myydä Oulun torilla eräästä kätköstä anastamiaan elintarvikkeita. Hän kertoi edellisenä syksynä tapahtuneesta aseidenkätkennästä Valpolle, ja Keravuori sai esimiehiltään käskyn paeta Ruotsiin. Keravuori siirtyi Ruotsiin 12. toukokuuta 1945 kalastajaveneellä . Tässä vaiheessa uskottiin vielä, että Keravuoren poistumisen avulla jutun paljastuminen saataisiin rajatuksi vain Oulun alueelle. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Ruotsi karkotti 1946 maassa oleskelleet aseidenkätkentäjuttuun sekaantuneet suomalaiset Marttisen miehet, ja Keravuori siirtyi tällöin Yhdysvaltoihin. 17 Marttisen miestä värvättiin 1947 Yhdysvaltain armeijaan, jossa he joutuivat aloittamaan palvelun alokkaina. He ylenivät kuitenkin nopeasti, ja Keravuorestakin tuli jo 1951 majuri. Suomalaiset toimivat etenkin talvi- ja sissisodankäynnin asiantuntijoina.

Keravuori siirtyi vuonna 1954 armeijan erikoisjoukkohin, niin sanottuihin vihreisiin baretteihin. Hän palveli 1957–1968 kouluttajana Bad Tölzissä Länsi-Saksassa, Kanadassa, Japanissa, Laosissa ja Vietnamissa. Keravuori auttoi muun muassa Lauri Törniä pääsemään erikoisjoukkojen palvelukseen. Keravuori jäi eläkkeelle armeijasta 1968 everstin arvoisena. Suomessa Keravuori kävi ensimmäisen kerran pakonsa jälkeen 1960.

Aito Keravuori on haudattu Washingtoniin Arlingtonin sotilashautausmaalle. Myös hänen poikansa Aito J. Keravuori on haudattu sinne.

Kirjallisuutta

• Matti Lukkari: Vastuunkantaja – Aito Keravuoren sotilaanelämä. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16051-6