Aihe sivulla Wikipedia:Väärinkäyttösuodatin/Virheet

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wäinö Jousi

2 kommenttia • 2. syyskuuta 2018 kello 18.50 6 vuotta sitten
2
85.76.137.119 (keskustelumuokkaukset)

Edes pientä tekstin selkeytysyritystä ja liian yksityiskohtaisten perhetietojen poistoa.

Vastaa 2. syyskuuta 2018 kello 18.47 6 vuotta sitten
85.76.137.119 (keskustelumuokkaukset)

Siis tätä tekstiä yritin:

Wäinö Jaakko Jousi (vuoteen 1906[1] Junnelius; 25. heinäkuuta 1885 Oulu – 26. elokuuta 1947 Oulu)[2] oli suomalainen päätoimittaja, kirja- ja lehtipainonjohtaja sekä yrittäjä. Jousi toimi 1920-luvulla Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) maakuntalehtien Kansan Tahdon, Pohjan Kansan Sosialistin ja Eteenpäin-lehden painojen toimitusjohtajana sekä Pohjan Kansan päätoimittajana 1922–1923. Hän oli myös Suomen sisällissodan jälkeen jonkin aikaa SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu. Myöhemmin hän johti perustamaansa Oulun Leimasintehdasta.

Wäinö Jousi 1922.

Ura

Oppivuodet

Oululainen Elisabeth Junnelius synnytti kaksi poikaa, vanhempi oli Emil ja nuorempi Wäinö, joka muutti sukunimensä Jouseksi 1906. Emil Junnelius muutti siirtolaisena Bostoniin, Yhdysvaltoihin 1913. Äiti Elisabeth eli Wäinön perheessä aina kuolemaansa asti.

Jousi valmistui käsilatojaksi 1900-luvun alkupuolella ja hän hakeutui työhön sosialidemokraattisen Kansan Tahto -lehden painoyhtiöön. Pian Jousi alkoi saada vaativampia tehtäviä: hänet mainitaan yhtiön hallituksen kokouksessa tilintarkastajana 1907. [3]

Oulun Kirjateollisuuden johtokunnan puheenjohtaja Otto Karhi palkkasi Wäinö Jousen yhtiön toimitusjohtajaksi 1919 tehtävänään aloittaa aiemmin lakkautetun Kansan Tahdon ilmestymisen jälleen, nyt nimellä Pohjan Kansa.[4] Oulun suojeluskuntalaiset olivat sisällissodassa tuhonneet Kansan Tahdosta Oulun Sanomiksi nimensä muuttaneen lehden painon[5]. Edessä oli kuukausien työ, kuten kerätä lattialta käsiladonnassa käytetyt irtokirjakkeet ja järjestää ne omiin lokeroihinsa. Lisäksi rikotut koneet oli korjattava ja saatettava painokuntoon. Oulun Kirjateollisuuden toimitusjohtajana Jousi oli vuodesta 1921 ja lisäksi Pohjan Kansan päätoimittajana vuodesta 1922 sen lakkuattamiseen 1923 saakka.[6]

Ura lehtitalon johtajana

Pohjan Kansan lakkauttamisen jälkeen 1923 perheellä oli edessä muutto Turkuun, jossa Wäinö Jousi toimi Sosialisti-lehden kustannusyhtiön toimitusjohtajana.[7][8][9].

1. syyskuuta 1924 Jousi sai vastuulleen Kotkasta usean liiketoiminta-alueen pyörittämisen. Hänet valittiin Kymin-Laakson Työväen sanomalehti- ja Kirjapaino osuuskunta r.l:n toimitusjohtajaksi[10]. Vuonna 1926 perustettiin Eteenpäin Osakeyhtiö. Perustajina olivat ravintolanhoitaja Juho Viitasaari, toimitusjohtaja Wäinö Jousi, hovioikeuden auskultantti Rudolf Lingren, työnjohtaja Kalle Jokinen ja ruiskumestari Jalmari Kukkola, jotka kukin merkitsivät perustettavasta yhtiöstä kaksi osaketta. Loput osakkeista (40 %) menivät sosialidemokraateille. Jäljelle jääneet osakkeet jakautuivat Kyminlaakson Työväen Säästöpankin [11][12] ja Kyminlaakson Osuusliikkeen kesken. Paino muutti nimensä 7. heinäkuuta 1928 Eteenpäin Oy:ksi. Eteenpäin osakeyhtiön tiloissa toimi kirjapaino, kirjansitomo sekä kustannusliike. Lisäksi hän vastasi Eteenpäin-lehden omistamasta elokuvateatterista, Asunto-osakeyhtiö Kotkan Pankkitalosta[13], kirjakaupasta sekä tontinosto uuden toimitalon rakennuttamiseksi (joka valm. 1928).[14].

1930-luvulle tultaessa koko maailma eli suurta 1920-luvun lopun pörssiromahduksen jälkeistä pula-aikaa. Edessä olivat lakkojen ja työttömyyden vuodet. Vuonna 1931–1932 Eteenpäin-yhtiön tulos oli myös taittunut tappiolliseksi. Pankkitalo ajautui vaikeuksiin ja oli pakotettu perimään kolmannentoista kuukauden vuokraa. Myös lehden tilaajamäärät alkoivat laskea. Tilaustulot alenivat edellisvuoteen verrattuna 14 000 mk:lla. Lisäksi kirjakaupan tuotto laski ilmoitusten vähentyessä edellisvuodesta 114 000 mk:lla. Myös lehden päätoimittajia oli haastettu oikeuteen lehtikirjoittelun johdosta. Johtokunnan ja Jousen välisien taloudellisten erimielisyyksien johdosta hän erosi tehtävästään 1. huhtikuuta 1933. [15]

Tultuaan Kotkasta Jousi aloitti jälleen leimasimenvalmistuksen (hän oli valmistanut vuoden 1918-1931 leimasimia pienimuotoisesti). Yritys on jatkanut 2000-luvulla neljännessä polvessa nimellä Oulun Leimasintehdas[16].

Politiikkaa ja järjestötoimintaa

Jousi toimi Oulun Kirjatyön sihteerinä 1911-1912 ja puheenjohtajana 1913-1914[17]. Lisäksi hän toimi Oulun piirin edustajana Suomen Kirjaltajaliiton perustavassa kokouksessa, Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä.[18][19]

Jousi kuului niihin poliitikkoihin, jotka pysyivät sivussa sisällissodasta. Sen jälkeen Jousi toimi SDP:n Oulun piirin puheenjohtajana[20] ja oli edustajana SDP:n ylimääräisessä puoluekokouksessa Koiton talolla Helsingissä joulukuussa 1918.[21][22]

Jousi oli Oulun kaupunginvaltuutettu sekä rahatoimikamarin, köyhäinhoitolautakunnan ja sairaalain johtokunnan jäsen 1919–1922.[23]

Yksityiselämä

Jousen puoliso oli Sofia Jousi (o.s. Leiviskä) vuodesta 1910.[24] Heillä oli kaksi poikaa: Pentti ja Eero Jousi.

Julkaisut

  • Oulun osoitekalenteri 1912-1913, J. Eksted, M. Koekealehto ja Väinö Jousi [25]

Lähteet

  • Jounela, Aarno I.: Pohjois-Pohjalainen Junnelius-Suku. Oulu: Pohjoinen, 1983. ID 60983.
  • Oulun Kauppaseura 1771-1939
  • Kosti Mikkonen: Tapahtumia Oulun Kirjateollisuus Oy:n 70-vuotistaipaleelta. Oulu: Oulun Kirjateollisuus, 1983. ISBN 9519930043.
  • Useampi: Eteenpäin osakeyhtiö : Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta rl. vuosina 1905-1930. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1930. ?.
  • kirjapainon työhuonekunta: Eteenpäin Oy Kotka. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1972. ?.
  • 60 vuotta Kymenlaakson työväen kirjapaino- ja kustannustoimintaa. Eteenpäin 1905-1965. Kotka. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1965. ?.
  • Honka-Hallila Helena: Eteenpäin osakeyhtiö : Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta rl. vuosina 1905-1930. Eteenpäin Oy:n kirjapaino, 1995. ISBN 9529066236.
  • Sellaista se on tämä järjestöelämä
  • Pienteollisuusliitto ry.1994
  • Suomen kauppa ja teollisuus Oy: Suomen liikemiehiä = Affärsmän i Finland. 1, A-L. WSOY, 1930. ISBN kr1041911X.
  • Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  • Useampi tekijä: Kansan Tahto 70 vuotta, s. 44-56. Oulun Kirjateollisuus, 1975. ISBN 9519906576.
  • Useampi tekijä: Tinasta laseriin 1896-1961. Osakeyhtiö Kaleva, 1996. ISBN 9529080476.
  • Oulu Seura Ry Timo Sarkkinen: Kakaravaara. Oulun Kaupunki, 2006. ISBN 9519646159.
  • Oulun Leimasintehdas Historia

Viitteet

  1. ↑ Nimenmuutos 1906
  2. ↑ Väinö Jousen Kansaneläkelaitoksen-henkilökortti Astia-tietokanta. Viitattu 21.2.2018.
  3. ↑ Kansan Tahdon tilintarkastajat 1907 nro 29
  4. ↑ Kansantahdon Historiaa Verkkoversio (suomeksi)
  5. ↑ Useampi tekijä: Kansan Tahto 70 vuotta, s. 44. Oulun Kirjateollisuus, 1975. ISBN 9519906576.
  6. ↑ Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia, s. 272. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  7. ↑ Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia, s. 138. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  8. ↑ Turun päivälehti historia
  9. ↑ Päiviö Tommila, Turun päivälehti historia
  10. ↑ Päiviö Tommila päätoimittaja: Suomen lehdistön historia, s. 56. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
  11. ↑ Kyminlaakson Työväen Säästöpankki 1
  12. ↑ Kyminlaakson Työväen Säästöpankki 2
  13. ↑ Pankkitalo Mariankatu Kotka
  14. ↑ T.O. Kivimäki: 60 v. Kymeenlaakson Työväen Kirjapaino- ja kustannustoimintaa, s. 98-99. Eteenpäin, 1965. ISBN ?.
  15. ↑ T.O. Kivimäki: 60 v. Kymeenlaakson Työväen Kirjapaino- ja kustannustoimintaa, s. 101. Eteenpäin, 1965. ISBN ?.
  16. ↑ Oulun Leimasintehtaan historia 1918
  17. ↑ Useampi tekijä: Tinasta laseriin 1896-1961, s. 196. Osakeyhtiö Kaleva, 1996. ISBN 9529080476.
  18. ↑ Perustava kokous, Helsingin vanhalla ylioppilastalolla elokuun 18.-20. päivinä vuonna 1915
  19. ↑ Useampi tekijä: Tinasta laseriin 1896-1961, s. 203. Osakeyhtiö Kaleva, 1996. ISBN 9529080476.
  20. ↑ Sosialidemokraatit ylimääräinen puoluekokous 1918 Kokouspöytäkirja (suomeksi)
  21. ↑ Nuorisoseura Koiton talon historia
  22. ↑ Kokouspöytäkirja Sosiaalidemokraattien ylimääräinen puoluekokous 1918
  23. ↑ Suomen kauppa ja teollisuus Oy: Suomen liikemiehiä = Affärsmän i Finland. 1, A-L, s. 316. WSOY, 1930. ISBN kr1041911X.
  24. ↑ Avioituneet 22 helmikuuta 2010 Liitto-Lehti
  25. ↑ J. Eksted, M. Koekealehto ja V. Jousi: Oulun osoitekalenteri 1912-1913. . 11.. Verkkoversio (suomeksi)
  26. Hilkka Inkalan piirrokset Jousen talosta. Ikkalan kotisivut. (suomeksi)
    Vastaa 2. syyskuuta 2018 kello 18.50 6 vuotta sitten
    Vastaa aiheeseen ”Wäinö Jousi”
    Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aihe:Ujzq535fwexzx44n”