Ahtium

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Talvivaaran Kaivososakeyhtiöstä. Talvivaaran kaivos kertoo kaivoksesta ja sen ongelmista. Terrafame kertoo kaivoksen nykyisestä omistajasta.
Ahtium Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: AHTIUM
Markkina-arvo 145 milj. € (31.12.2013)[1]
ISIN FI0009014716
Perustettu 2003
Perustaja Pekka Perä[2]
Lakkautettu 2018
Toimitusjohtaja Pekka Perä[2]
Puheenjohtaja Tapani Järvinen
Kotipaikka Espoo, Suomi
Liikevoitto Nousua +214 milj. € (2016)[3]
Tilikauden tulos Nousua +199 milj. € (2016)[3]
Henkilöstö 20 (31.12.2016)[3]
Kotisivu www.ahtium.com
Huomioitavaa Hakeutunut konkurssiin

Ahtium Oyj (vuoteen 2017 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj [4]) oli suomalainen pörssiyhtiö, joka harjoitti aiemmin kaivostoimintaa Sotkamossa Kainuussa sijaitsevassa Talvivaaran kaivoksessa. Talvivaara-konsernin jouduttua vakaviin talousvaikeuksiin kaivostoiminta myytiin Terrafamelle vuonna 2015.[5]

Ahtium ilmoitti 6.3.2018 hakeutuvansa konkurssiin.[6] Yhtiö oli vuodesta 2013 lähtien yrityssaneerauksessa; saneerausohjelma vahvistettiin vuonna 2017. Loppuvaiheessa yhtiöllä ei enää ollut liiketoimintaa eikä myöskään mitään tekemistä Talvivaaran kaivoksen kanssa. Ahtium suunnitteli uutta liiketoimintaa koskien lehmänlannasta tehtäviä tuotteita ja romumetallien sulatusuuneja.[7] Uuden liiketoiminnan käynnistäminen, hankkiminen ja rahoitus osoittautui kuitenkin mahdottomaksi.[8]

Kaivoksen perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustaliuskemalminäytteitä Talvivaarasta: tremoliittikarsivälikerros mustaliuskeessa ja kiisupitoinen mustaliuske. Aalto-yliopiston materiaalitekniikan laitos.

Talvivaaran malmiesiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä. Hyödyntämisen aloitus vaati bioliuotusmenetelmän demonstrointia bioliuotuskasan pilottihankkeessa 2005–2008[9].

Esiintymän kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun. Tämä myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle euron hinnalla. Perä tosin osti kolikon takaisin ja maksoi siitä kaksi euroa.[10][11] Kaupassa Outokumpu sai myös option ostaa kaivoksen valmistuttua 20 % Talvivaara Sotkamo Oy:stä yhden euron hinnalla sekä 5 % Talvivaaran kaivososakeyhtiön osakkeista annissa 20 % alennuksella. Outokumpu hyödynsi optionsa 2007. Vuonna 2011 Outokumpu myi koko omistuksensa Talvivaaran Kaivososakeyhtiöstä Solidiumille 60 miljoonaa euron hintaan ja 4 % Talvivaara Sotkamo Oy:stä Talvivaaran Kaivososakeyhtiölle 60 miljoonan euron hintaan. Lopusta 16 % Talvivaara Sotkamo Oy:n omistuksesta tehtiin optiosopimus Talvivaaraa kaivososakeyhtiö kanssa, mutta kaupat eivät kuitenkaan toteutuneet.[12][13]

Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008.[14] Ensimmäinen nikkeli–kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle.[15]

Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.[16]

Talvivaara-konserni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konserni koostui kahdesta yhtiöstä. Konsernin emoyhtiö oli Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (loppuaikana nimellä Ahtium Oyj). Se oli pörssiyhtiö, joka vastasi kaivostoiminnan rahoituksesta. Varsinaista kaivostoimintaa operoi pörssiyhtiön tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy. Pörssiyhtiö omisti siitä 84 %.[17]

Pörssihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) listautui Lontoon pörssiin vuonna 2007. Se keräsi kansainvälisiltä sijoittajilta yli kolmesataa miljoonaa euroa.[18] Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin.[19][20]

Listaus Lontoon pörssissä loppui 2014 yhtiön jouduttua saneeraukseen.[21] Helsingin pörssissä noteeraus keskeytettiin marraskuussa 2014, eikä noteerausta enää käynnistetty uudelleen.[22]

Osakekurssi saavutti huippunsa 7,41 euroa alkuvuonna 2011. Vuonna 2013 kurssi romahti alimmillaan 0,019 euroon.[23] Helsingin pörssissä osakkeen viimeiseksi noteeraukseksi jäi 0,0303 euroa marraskuussa 2014.[22] Listauksen päätyttyä osakkeilla käytiin jonkin verran kauppaa pörssin ulkopuolella. Kurssi oli niin alhainen, että myyjä saattoi joutua myyntikulut huomioiden jopa maksamaan siitä, että pääsi osakkeistaan eroon. Sijoittajat pyrkivät osakkeista eroon voidakseen realisoida luovutustappion verovähennystä varten.[24]

Johto ja omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran toimitusjohtajana on toiminut Pekka Perä. Osan vuotta 2012 toimitusjohtajana toimi Harri Natunen, joka kuitenkin väistyi tehtävästä Pekka Perän palattua toimitusjohtajaksi kaivosalueella sattuneen ympäristövahingon jälkeen.[25][26]

Talvivaaran suurin osakkeenomistaja (7,6 %) oli kesällä 2017 Suomen valtio omistajayhtiönsä Solidiumin kautta. Suurin henkilöomistaja oli Pekka Perä (1,8 %).[27] Suomen valtio on Solidiumin kautta menettänyt Talvivaaran arvonlaskuna huomattavan summan.[28]

Toimitusjohtaja Pekka Perä on saanut Talvivaarasta 25 000 euroa kuukausipalkkaa. Kaivoksen konkurssin jälkeen Pekka Perä on tienannut 800 000 euroa ja hallitukselle on maksettu 800 000 euroa. Juristien palkkioita ei ole kerrottu.[29]

Talousvaikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konserni kohtasi monenlaisia tuotanto-, ympäristö- ja talousvaikeuksia erityisesti vuosina 2012–2013. Ongelmat kärjistyivät vuonna 2013.

Talvivaaran tulos oli jatkuvasti tappiollinen vuosina 2009–2013. Tästä ja tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssista johtuen osakekohtainen oma pääoma laski negatiiviseksi 2013. Tappioiksi vuonna 2013 kirjattiin 700 miljoonaa euroa.[3][30][31][32]

Sekä emoyhtiö että operatiivinen yhtiö joutuivat yrityssaneeraukseen loppuvuodesta 2013. Operatiivinen yhtiö hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014.[33]

Talvivaaran vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan sen koko toiminnan ajalta kertyneet tappiot olivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Yhtiöllä oli omaisuutta 4 miljoonan euron edestä ja velkaa 535 miljoonaa euroa.[3]

Yrityssaneeraus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konserni joutui yrityssaneerausmenettelyyn vuoden 2013 lopussa. Menettely koski sekä pörssiyhtiötä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj että operatiivista yhtiötä Talvivaara Sotkamo Oy.

Selvitysmies Pekka Jaatisen mukaan Talvivaaran olisi pitänyt hakeutua yrityssaneeraukseen aikaisemmin.[34] Selvittäjän mukaan yhtiöt olivat kärsineet useista ongelmista: Biokasaliuotuksen toimivuudesta ei ollut riittävää kokemusta ja näyttöä. Rahoituksesta ei ollut täyttä varmuutta ja nikkelin hinta oli alhainen. Lisäksi kaivosalueella oli huomattavasti liikaa vettä. Myös ympäristö- ja vesilupiin liittyi epävarmuutta.[35]

Nyrstarin lupaama rahoitus ja selvitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrstar myönsi 1.4.2014 yrityssaneerauksen tukemiseksi Talvivaaralle enintään 20 miljoonan euron lainan, joka on nostettavissa sinkkitoimitusten suhteessa.[36] Nyrstar myös lupautui ostamaan Talvivaaralta sinkkiä 80 000 tonnia markkinahintaan yritysten voimassa olevasta sopimuksesta poiketen, jos Talvivaara onnistuu pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään rahoitusratkaisuun.[37] Selvittäjä arvioi selvitysten valmistuttua Talvivaaran 14.4.2014 annetussa tiedotteessa, että toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma on laadittavissa, mikäli menettelynaikainen rahoitus sekä pitkän tähtäimen rahoitusratkaisu saavutetaan.[38][39]

Saneerausohjelmaehdotus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saneerausohjelmaehdotukset toimitettiin Espoon käräjäoikeudelle syksyllä 2014. Selvittäjä arvioi, että tytäryhtiön liiketoiminta olisi elinkelpoista ja kaivostoiminta oli mahdollista saada kannattavaksi. Bioliuotustekniikan käyttö oli onnistunut ja nikkelin hinta noussut. Lupa-asioissa oli edistytty ja lyhyen aikavälin rahoituksestakin oli onnistuttu neuvottelemaan. Yhtiön tulevaisuuden kannalta keskeisellä sijalla olivat metallien riittävän tuotantomäärien saavuttaminen ja tuotantokustannusten pysyminen riittävän alhaisina suhteessa metallien myynnistä saatavaan hintaan. Sen sijaan uuden rahoituksen saamisen selvittäjä katsoi ongelmalliseksi.[35]

Selvittäjä ehdotti ratkaisuksi ns. realisaatiosaneerausta kahdeksan vuoden saneerausohjelmalla. Siinä Talvivaara Sotkamo Oy myytäisiin perustettavalle uudelle yhtiölle. Myynnistä saadut varat käytettäisiin velkojen maksuun. Saneerauksessa otettaisiin huomioon yhteensä noin 480 miljoonan euron edestä emoyhtiön saneerausvelkoja, joita leikattaisiin 97 prosenttia eli velkojille maksettaisiin myöhemmin kolme prosenttia. Tytäryhtiön saneerausvelkoja leikattaisiin 99 prosenttia.[35] Nyrstarin 232 miljoonan euron saatava on etumaksua sinkkitoimituksista, ei rahavelkaa. Nyrstarin saatavaa ei olisi katsottu yrityssaneerauksessa saneerausvelaksi, eikä sitä saneerausohjelmaehdotuksen mukaan olisi leikattu. Nyrstarin saatava olisi siirtynyt uudelle perustettavalle yhtiölle.[40][41] Yrityksellä olisi kahdeksan vuotta voimassa oleva lisäsuoritusvelvollisuus ja lisäsuorituksia voitaisiin maksaa velkojille niin paljon kuin saneerausvelkoja olisi leikattu. Selvittäjän mukaan velkakonversio eli velkakirjojen kääntö uusiksi yrityksen osakkeiksi olisi velkojalle riski. Tällainen velkakonversio ei toisi yritykselle uutta pääomaa, jota tarvittaisiin liiketoiminnan jatkamiseen.[42] Osana yrityssaneerausta Talvivaara olisi tarvinnut uutta pääomaa 100–200 miljoonaa euroa.[43]

Talvivaaralta vaadittu 850 000 euron yhteisösakko leikkautuisi mahdollisessa saneerausohjelmassa, jolloin se jäisi pääosin maksamatta.[44] Yhteisösakosta voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia. Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle on jätetty vahingonkorvausvaatimuksia yli 250, joista vain osassa on esitetty selkeä korvaussumma ja esitetyt korvaussummat ovat yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa. Vahingonkorvauksia voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia.[45] YLEn haastattelemien oikeusoppineiden mukaan vahingonkorvausvastuu siirtyisi perustettavalle uudelle yhtiölle, jolta voitaisiin saada täydet vahingonkorvaukset.[46]

Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisen ehtona oli pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen. Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu ei ollut varmistunut 30.9.2014 mennessä.[47] Talvivaaralle jäi aikaa etsiä sitä 1.12.2014 asti.[48][49] Toimitusjohtaja Perän mukaan edellytykset rahoitusneuvotteluille olivat hyvät ja saneerausohjelmaehdotuksen julkistamisen 30.9.2014 jälkeen on käsitys siitä, minkälaiseen taseeseen mahdolliset rahoittajat sijoittaisivat, minkä piti edesauttaa neuvotteluita.[50]

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan valtio seurasi tarkasti Talvivaaran saneerausmenettelyn edistymistä ja yhtiön kokonaistilanteen kehittymistä. Valtio oli valmis osallistumaan Talvivaarah rahoittamiseen sillä edellytyksellä, että kaivostoimintaan mukaan tulisi uusi teollinen tai muu vakaa toimija, joka toisi toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta. Lisäksi lähtökohtana oli ympäristöasioidan asianmukainen hoito ja uskottava liiketoimintasuunnitelma. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan: "Yhteiskunnan kokonaisintressin kannalta olisi toivottavaa että Talvivaara onnistuisi sopimaan yritysjärjestelystä ja hankkimaan rahoituksen, joka mahdollistaa kaivostoiminnan jatkamisen ympäristön kannalta kestävällä tavalla."[47]

Toimitusjohtaja Perän mukaan Nyrstar oli mukana hyvin aktiivisesti, että saadaan rahoitus hoidettua.[51] Nyrstar kuitenkin ilmoitti, ettei se rahoittaisi Talvivaaraa 20 miljoonan euron lainaa ja 80 kilotonnin sinkkisopimusta enempää.[52]

Yrityssaneerauksen aikana Talvivaara loi 190 615 000 uutta rahasto-osaketta, jotka muodostivat 9,09 % osakekannasta.[53] Lisäksi Talvivaara vetäytyi Lontoon pörssistä.[54]

Tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operatiivinen yhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014, koska yhtiön kassavarat loppuivat kesken. Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella keskeytettiin samana päivänä ennen pörssin aukeamista.[55] Kaivoksen tuotantoprosessia ei voitu lopettaa välittömästi ja siksi Suomen valtio otti kaivoksen heti haltuun ja varautui 50 miljoonan euron kuluihin, joilla oli tarkoitus vakauttaa kaivoksen toimintaa ympäristön kannalta.[56]

Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä valtion omistaman Solidiumin toimitusjohtaja toivoivat, että kaivokselle löytyisi jatkaja.[56][57]

Konsernin emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö jatkoi tuossa vaiheessa toimintaansa ja tarjosi palveluita kaivokselle.[58] Emoyhtiö oli tytäryhtiön suurin velkoja ja sen saatavat edustavat tytäryhtiön veloista yli 60 prosenttia (1,4 miljardin euron kokonaisveloista 891 miljoonaa euroa).[59] Muut suuret velkojat olivat Finnvera ja Nyrstar. Velkojat saivat päättää, kenelle konkurssipesän sisältämiä kaivosoikeuksia ja omaisuutta myytäisiin.[58] Emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pyrki ostamaan kaivoksen konkurssipesältä,[60] mutta se ei toteutunut. Tytäryhtiön konkurssin seurauksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj menetti määräysvaltansa Talvivaara Sotkamoon eikä Talvivaara Sotkamoa enää voitu käsitellä Talvivaara-konsernia taloudellisessa raportoinnissa.[61]

28. marraskuuta 2014 konkurssiasiamies esitti Espoon käräjäoikeudelle julkisselvitykseen siirtymistä.[62] Espoon käräjäoikeus antoi Talvivaaran emoyhtiön täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen lisäaikaa 30. tammikuuta 2015 asti.[61] Julkisselvittäjä Jari Salmisen mukaan kauppaneuvotteluja käytiin ostajakandidaattien kanssa.[63]

Kaupankäyntiä kaivoksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvitysmies Jaatinen kertoi Talvivaaralle löytyneen rahoittajan viikolla 45 vuonna 2014. Tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo ajautui kuitenkin konkurssiin juuri rahoittajan löytymisen jälkeen.[64] Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että neuvottelut olivat edenneet pitkälle ja kansainvälinen yhtiö oli ilmaissut valmiutensa sijoittaa ainakin 150 miljoonaa euroa uuteen perustettavaan yhtiöön. Kuviossa pörssiyhtiö Talvivaara olisi kerännyt uutta rahoitusta ja sijoittanut 50 miljoonaa euroa uuteen yhtiöön. Kansainvälinen yhtiö olisi sijoittanut loput kokonaisuudessaan 200 miljoonan euron rahoituksesta, jolloin pörssiyhtiö Talvivaara olisi omistanut 25 prosenttia uudesta yhtiöstä ja kansainvälinen yhtiö 75 prosenttia yhtiöstä. Jaatisen mukaan uusi investoija nimeäsi suurimpana osakkeenomistajana yhtiön johdon ja hallinnon, ja lisäksi se toisi omaa kaivosalan osaamistansa kaivostoimintaan.[65]

30.1.2015 Talvivaaran emoyhtiö sai lisäaikaa saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen 13.3.2015 asti.[66] Konkurssipesä oli saanut kaivoksesta viisi ostotarjousta. Neuvotteluita kävi kolme ostajaehdokasta, joista kaksi ovat belgialainen Nyrstar ja ruotsalainen Boliden.[67] Ostoa suunnitteli myös suomalainen selvitysryhmä, joka olisi perustanut uuden yhtiön Talvivaara Sotkamon konkurssipesän ostoon. Uuden yhtiön omistajiksi olisi tullut pörssiyhtiö Talvivaara ja todennäköisesti Suomen valtio.[68]

Kaivos Terrafamelle 2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valtio lupasi Talvivaaran konkurssipesälle 100 miljoonaa euroa ja sen lisäksi 97 miljoonaa euroa, joita käyttäisi valtion perustama uusi yhtiö Terrafame.[69][70][71] 12. maaliskuuta 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että brittiläinen yritysjärjestelyihin erikoistunut sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors LLP oli solminut ehdollisen kauppasopimuksen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän ostamisesta. Audley Capital Partners johtaisi konsortiota, johon kuuluisi useita toimijoita. Audley-konsortio omistaisi kaivoksesta 85 prosenttia ja valtio 15 prosenttia Terrafamen kautta. Kauppahinta julistettiin salaiseksi.[72]

Terrafame osti Talvivaaran kaivoksen lopulta kesällä 2015 yhdellä eurolla.[18]

Kaivostoiminnan jälkeinen aika 2015–2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupan ehtojen tultua julkisiksi arvioitiin, että pörssiyhtiö Talvivaaraan ei jäisi liiketoimintaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi pörssiyhtiön konkurssi. Tässä yhteydessä yhtiön noin 80 000 osakkeenomistajaa menettäisi sijoituksensa.[73] Konkurssia ei kuitenkaan tullut heti.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö vältti konkurssin vielä kesäkuussa 2017. Tuolloin yhtiö oli yrityssaneerauksessa ilman liiketoimintaa. Yhtiö kaavaili lehmänlannasta tehtävien tuotteiden kaupallistamista ja romumetallien sulatusuunien energian käytön tehostamista. Yhtiö suunnitteli tuolloin myös uutta osakeantia.[7]

Saneerausohjelman mukaan Talvivaaran tuli maksaa velkojaan alle 10 miljoonan euron edestä. Talvivaaran velkojiin kuuluvat Finnvera, Nordea, Danske Bank, OP ja Handelsbanken epäilivät jo vuonna 2017, että Talvivaara oli ilmeisen elinkelvoton yhtiö eikä sitä voitu saneerata liiketaloudellisesti kestävälle pohjalle.[74]

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö vaihtoi nimekseen Ahtium Oyj marraskuussa 2017.[4]

Konkurssi 2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahtiumin hallitus tiedotti 6.3.2018, että se oli päättänyt hakea yhtiön konkurssiin. Yhtiön uudet liiketoimintahankkeet eivät kyenneet tuottamaan riittävästi kassavirtaa kulujen kattamiseksi.[8]

Oikeudenkäynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivoksella sattuneet onnettomuudet ja päästöt läheisiin vesistöihin ovat synnyttäneet laajaa kritiikkiä kaivoksen aiheuttamista ympäristövahingoista. Useita Talvivaaran johtajia on epäilty ympäristön turmelemisesta, neljä johtajaa sai rikossyytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta ja Talvivaaralta on vaadittu vahingonkorvauksia.

Talvivaaran kaivosta koskeva laaja ja monimutkainen ympäristörikosoikeudenkäynti alkoi Kainuun käräjäoikeudessa 3. elokuuta 2015. Ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaan mukaan "viranomaiset eivät ole täysin ymmärtäneet Talvivaaran mittasuhteita".[75]

Toukokuussa 2016 käräjäoikeuden päätöksen mukaan Talvivaara Sotkamo Oy tuomittiin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 3,5 miljoonaa euroa. Yhtiölle määrättiin myös 300 000 euron yhteisösakko. Käräjäoikeuden sakoiksi kertyi päiväsakkoina Pekka Perä 20 340 € (90 päiväsakkoa), Harri Natunen 7 740 € (60 päiväsakkoa) ja Lassi Lammassaari 6 540 € (60 päiväsakkoa).[76] Lähiseudun asukkaat olivat tuomion lievyyteen pettyneitä.[77]

Talvivaaran johtajia tuomittiin tiedottamisrikoksista Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2017. Oikeuden mukaan Talvivaara antoi totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa odotettavissa olevasta nikkelin tuotannostaan ja viivytteli tuotantopäivityksen antamisessa vuosina 2012–2013. Toimitusjohtaja Pekka Perä sai ehdollista vankeutta ja sakkoa tiedottamisrikoksista. Entinen toimitusjohtaja Harri Natunen ja entinen rahoitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde tuomittiin sakkoon kukin yhdestä tiedottamisrikoksesta. Kaivoksen entinen johtaja Lassi Lammassaari katsottiin syylliseksi viiteen sisäpiiritiedon väärinkäyttöön. Oikeuden mukaan hän hyödynsi osakekaupoissa tuotanto-ongelmiin liittyvää julkistamatonta tietoa.[78] Pekka Perä sai 2018 syytteen törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä liittyen vuoden 2013 kauppoihin.[79]

Vuonna 2016 Kainuun käräjäoikeus asetti myös rikosnimikkeeksi myös ympäristön turmelemisen. Vuonna 2018 Rovaniemen hovioikeus muutti rikosnimikkeeksi törkeän ympäristön turmelemisen. Tuomiot saivat käräjäoikeudessa Perä, Lammassaari, Natunen ja osastopäällikkö Ville Heikkinen. Hovioikeuden päätöksessä Heikkisen tuomiot kumottiin. Pekka Perä on tyytymätön tuomioon perusteella, että kaivostoimintaa on harjoitettu ympäristöluvan mukaisesti. Hän on hakenut valituslupaa asiassa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston professori Tapio Määttä on kiinnittänyt prosessissa huomiota Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Kainuun ELY-keskuksen ja jopa ympäristöministeriön eli viranomaisten mahdolliseen virheelliseen menettelyyn luvituksessa.[80][81]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta 30.4.2014. Talvivaara. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 30.4.2014.
  2. ↑ a b Talvivaara pörssitiedote 15.11.2012 talvivaara.com. Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 15.11.2012.
  3. ↑ a b c d e Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj: Tilinpäätös 2016
  4. ↑ a b Ahtium Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. 28.11.2017. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 28.11.2017.
  5. ↑ Ter­ra­fa­me Oy Viitattu 7.8.2017
  6. ↑ Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin Helsingin Sanomat. 6.3.2018. Viitattu 6.3.2018.
  7. ↑ a b Vuorikoski, Salla: Vielä kerran. Suomen Kuvalehti, 21.7.2017, s. 14.
  8. ↑ a b Pörssitiedote - Ahtiumin liiketoimintahankkeita ja rahoitusta koskevat neuvottelut lopetettu ahtium.com. 6.3.2018. Ahtium. Viitattu 6.3.2018.
  9. ↑ https://www.rakennuslehti.fi/2013/11/slln-ryhma-talvivaaran-bioliuotusprosessi-ei-toimi/
  10. ↑ Seppo Määttänen: Kultakoura 17.6.2009. Arvopaperi. Arkistoitu 13.2.2013. Viitattu 29.11.2011.
  11. ↑ Musta kaivos Helsingin Sanomat. 20.5.2012. Viitattu 13.3.2019.
  12. ↑ Katja Rapeli: Outokummulle viidennes Talvivaaran nikkelikaivoksesta Tekniikka & Talous. 18.5.2007. Talentum. Viitattu 16.11.2016.
  13. ↑ Outokumpu myy Talvivaara-omistuksiaan Solidiumille ja Talvivaaralle Iltasanomat.fi. 1.6.2011. Viitattu 16.11.2016.
  14. ↑ Sotkamossa alkoi nikkelin tuotanto MTV3.fi. 1.10.2008. Arkistoitu 10.10.2014. Viitattu 19.2.2009.
  15. ↑ Talvivaara toimittaa ensimmäisen erän nikkelituotetta Norilsk Nickelille 19.2.2009. Talvivaara. Arkistoitu 6.11.2014. Viitattu 6.11.2014.
  16. ↑ Manninen, Kari: Kaivosyhtiöt hakevat lisärahaa kestääkseen nousukauteen. Savon Sanomat, 8.5.2009, s. 17.
  17. ↑ Ahtium - Konsernirakenne www.talvivaara.com. Arkistoitu 7.10.2014. Viitattu 8.10.2014.
  18. ↑ a b Talvivaaran taru koostui yhden euron yrityskaupoista, liuotuskasoista ja vedestä, jota oli ihan liikaa Ilta-Sanomat. 6.3.2018. Viitattu 6.3.2018.
  19. ↑ Talvivaara hakee rinnakkaislistautumista NASDAQ OMX Helsinkiin 7.5.2009. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö. Viitattu 29.5.2009.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (TLV) Kauppalehti.fi. Viitattu 29.5.2009.
  21. ↑ Talvivaara: Listauksen lopettaminen Pörssitiedote 14.7.2014
  22. ↑ a b Talvivaaran uusi nimi on jälkien peittelyä Arvopaperi. Viitattu 6.3.2018. (englanniksi)
  23. ↑ Talvivaara: Osakemonitori (Arkistoitu – Internet Archive), kurssit Excel-tiedostona, viitattu 9.10.2014
  24. ↑ Talvivaaran osakkeilla käydään kauppaa – tappiot voi vähentää verotuksessa Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2018.
  25. ↑ Rapeli, Katja: Talvivaaran toimitusjohtajaksi Harri Natunen Arvopaperi. 16.2.2012. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 13.3.2019.
  26. ↑ Santaharju, Teija: Pääomistaja Pekka Perä taas Talvivaaran toimitusjohtajaksi yle.fi. 15.11.2012. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.11.2012.
  27. ↑ Suurimmat osakkeenomistajat talvivaara.com. Arkistoitu 20.6.2017. Viitattu 13.3.2019.
  28. ↑ Ilkka Sinervä: Pekka Perästä tullut uskottavuusongelma Kauppalehti. 26.3.2014. Kauppalehti. Arkistoitu 28.3.2014. Viitattu 28.3.2014.
  29. ↑ Vuorikoski, Salla: Sitkeä käenpoika. Suomen Kuvalehti, 2.6.2017, nro 22, s. 20–25. Otavamedia Oy.
  30. ↑ Tiina Länkinen: Talvivaara teki viime vuonna 700 miljoonan euron rökäletappion YLE Uutiset. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  31. ↑ 2013/Vuosikertomus (s. 11) talvivaara.com. Arkistoitu 7.8.2017.
  32. ↑ Talvivaaran kaivososakeyhtiö Tilinpäätös 2010 (s. 10) talvivaara.com. 31.12.2010. Arkistoitu 7.8.2017.
  33. ↑ Mitä Talvivaara kertoo konkurssista? Katso suora lähetys (Kotimaa) Aamulehti. 6.11.2014. Tampere. Arkistoitu 6.11.2014. Viitattu 6.11.2014.
  34. ↑ KL: Talvivaaran olisi pitänyt hakeutua yrityssaneeraukseen kuukausia aiemmin Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2018.
  35. ↑ a b c Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj: Saneerausohjelman pääsisältö lyhyesti (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 8.10.2014
  36. ↑ Nyrstar: Talvivaaralle 20 miljoonaa euroa lainaa ”tietyin ehdoin” Uusi Suomi. Viitattu 13.3.2019.
  37. ↑ Nyrstar agrees loan for Talvivaara to free up zinc Reuters. 1.4.2014. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
  38. ↑ Talvivaaran yrityssaneeraus mahdollinen – "Tiedämme, miten pääsemme eteenpäin" Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  39. ↑ Ahtium - Pörssitiedote www.talvivaara.com. Viitattu 13.3.2019.[vanhentunut linkki]
  40. ↑ Tässä Talvivaaran suurimmat velkojat – yli miljardi velkaa Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  41. ↑ Talvivaaran saneerausohjelma kohtelee velkojia eri tavoin Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  42. ↑ Räikkönen, Alexandra: Talvivaaran selvittäjä: Velkakonversio olisi riski velkojalle Arvopaperi. 6.10.2014. Arkistoitu 8.3.2018.
  43. ↑ Selvitysmies: Talvivaara tarvitsisi 100–200 miljoonaa lisärahoitusta Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  44. ↑ Yhteisösakko jäänee pääosin maksamatta Kainuun Sanomat. 23.9.2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.3.2019.
  45. ↑ Vahingonkorvauksille uhkaa käydä kuten yhteisösakolle Kainuun Sanomat. 3.10.2014. Arkistoitu 28.12.2014. Viitattu 13.3.2019.
  46. ↑ Oikeusoppineet: Talvivaarasta kärsineet voivatkin saada täyden korvauksen, eivät vain prosenttia Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  47. ↑ a b Ehdotus Talvivaaran saneerausohjelmaksi on askel eteenpäin – tilanne edelleen haastava tem.fi. 30.9.2014. Arkistoitu 17.10.2014.
  48. ↑ Ahtium - Pörssitiedote www.talvivaara.com. Viitattu 13.3.2019.[vanhentunut linkki]
  49. ↑ Selvitysmies: Talvivaaran konkurssipesän arvo olisi vain muutaman miljoonan – alasajo maksaisi jopa puoli miljardia Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  50. ↑ Talvivaaran työntekijät pelkäsivät konkurssia ts.fi. 30.9.2014. Arkistoitu 7.3.2018. Viitattu 13.3.2019.
  51. ↑ Pekka Perä: Nyrstar hakee aktiivisesti ratkaisua Kainuun Sanomat. 30.9.2014. Arkistoitu 21.6.2018. Viitattu 13.3.2019.
  52. ↑ Nyrstar nihkeänä Talvivaaralle Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  53. ↑ Talvivaara-kirjailija uskoo: rahoitus järjestyy Taloustaito - Veronmaksajain Keskusliitto ry. 12.11.2014. Arkistoitu 13.3.2019. Viitattu 13.3.2019.
  54. ↑ Talvivaara vetäytyi Lontoon pörssistä Arvopaperi. 14.7.2014. Arkistoitu 8.3.2018.
  55. ↑ Talvivaara Sotkamo hakeutuu konkurssiin Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  56. ↑ a b Elinkeinoministeri Talvivaarasta: Valtio ottaa tilanteen heti haltuun Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  57. ↑ Solidium toivoo Talvivaaran toiminnalle jatkajaa Helsingin Sanomat. 6.11.2014. Viitattu 13.3.2019.
  58. ↑ a b Jaatinen: Konkurssipesä jatkaa työtä jonkin aikaa, Perä haluaa jatkaa johdossa Kainuun Sanomat. 6.11.2014. Arkistoitu 21.6.2018. Viitattu 13.3.2019.
  59. ↑ Konkurssihakemus paljastaa Talvivaara Sotkamon miljardivelat Iltalehti. 6.11.2014. Arkistoitu 7.11.2014.
  60. ↑ Varpu Kiviranta: Talvivaara Sotkamo hakeutuu konkurssiin 6.11.2014. YLE Uutiset. Viitattu 6.11.2014.
  61. ↑ a b Ahtium - Pörssitiedote www.talvivaara.com. Viitattu 13.3.2019.[vanhentunut linkki]
  62. ↑ Taloussanomat: Talvivaaran konkurssipesä julkisselvitykseen Ilta-Sanomat. 28.11.2014. Viitattu 13.3.2019.
  63. ↑ Elina Ranta: Talvivaaran työntekijöillä on kohtalonhetki keväällä Ilta-Sanomat. 17.12.2014. Viitattu 13.3.2019.
  64. ↑ Asianajaja Jaatinen: Talvivaaralle voisi löytyä rahoittaja Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  65. ↑ Talvivaara saamassa rahoituksen suurelta kansainväliseltä yhtiöltä Helsingin Sanomat. 18.11.2014. Viitattu 13.3.2019.
  66. ↑ Talvivaara sai jatkoaikaa saneerausohjelman täydennykseen Kaleva.fi. Viitattu 13.3.2019.
  67. ↑ Taloussanomat: HS: Talvivaaran kaivoksella kolme ostajaehdokasta Ilta-Sanomat. 3.2.2015. Viitattu 13.3.2019.
  68. ↑ HS: Kolme ostajaehdokasta havittelee Talvivaaraa T&T. Arkistoitu 7.8.2017. Viitattu 13.3.2019.
  69. ↑ Paula Nikula: Valtio perusti Talvivaaralle Terraframe-yhtiön Kauppalehti. Viitattu 13.3.2019.
  70. ↑ Hallitus varaa lähes sata miljoonaa euroa ja perustaa uuden yhtiön Talvivaara-järjestelyihin Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  71. ↑ Valtio ylläpitää valmiutensa Talvivaaran kaivosta koskeviin järjestelyihin tem.fi. 24.2.2015. Arkistoitu 24.2.2015.
  72. ↑ Audley Capital Advisors LLP:n johtama sijoittajakonsortio investoi Talvivaaraan 12.3.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 17.3.2015. Viitattu 13.3.2019.
  73. ↑ Hurmerinta, Mikko: Lähes 80 000 piensijoittajaa menetti rahansa Talvivaarassa Arvopaperi. 12.3.2015. Arkistoitu Viitattu 8.8.2017.
  74. ↑ Talvivaaran velkataakka surkastui murto-osaan – karjanlannan tuotteistaminen voi jatkua ESS. 2.6.2017.
  75. ↑ Jarmo Nuotio: Poikkeuksellinen Talvivaara-oikeudenkäynti 3.8.2015. Yle Uutiset. Viitattu 7.8.2015.
  76. ↑ Talvivaaran johdolle sakkotuomioita ympäristörikoksesta – yhtiölle yhteisösakko Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  77. ↑ "Jos tämä ei ole törkeää, mikä on?" Talvivaara-tuomiot ovat karvas pettymys kaivoksen kriitikoille Savossa Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  78. ↑ Sijoittajia johdettiin harhaan. Suomen Kuvalehti, 21.7.2017, s. 14.
  79. ↑ Pekka Perälle syyte sisäpiiritiedon väärinkäytöstä Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2019.
  80. ↑ Kurki, Tiina-Leena; Lämsä, Henry; Hämäläinen, Antti: Rovaniemen hovioikeus tuomitsi Pekka Perän Talvivaara-jutussa törkeästä ympäristön turmelemisesta Yle Uutiset. 22.3.2018. Viitattu 22.3.2018.
  81. ↑ Sieppi, Julia: Törkeästä ympäristön turmelemisesta tuomittu Pekka Perä on tyytymätön tuomioonsa Yle Uutiset. 22.8.2018. Viitattu 22.3.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Ahtium.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ahtium.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ahtium&oldid=22674189”