Afytis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Afytis
Ἄφυτις
Afytiin lähellä sijainneen Dionysoksen ja nymfien pyhäkön rauniot nykyisessä Kallithéassa.
Afytiin lähellä sijainneen Dionysoksen ja nymfien pyhäkön rauniot nykyisessä Kallithéassa.
Sijainti

Afytis
Koordinaatit 40°5′57″N, 23°26′11″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Áfytos, Kassándra, Chalkidikí, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 700-luku eaa.–
Huippukausi 400–300-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Pallene, Traakia
Aiheesta muualla

Afytis Commonsissa

Afytis (m.kreik. Ἄφυτις, myös Ἄφυτος, Afytos, Ἀφύτη, Afytē; lat. Aphytis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pallenen niemellä Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Kassándran kunnan Áfytoksen kylän paikalla.[4][5][6]

Afytiin kaupunki sijaitsi Pallenen niemen (nyk. Kassándra) itärannikolla Toronenlahden rannalla.[3][6][7] Niemi on läntisin nykyisin Chalkidikína tunnetun niemimaan niemistä, mutta antiikin aikana se ei kuulunut Khalkidiken alueeseen, josta koko niemimaa on saanut nykyisen nimensä.[8] Afytiistä pohjoiseen sijaitsi Poteidaia ja kaakkoon Neapolis. Kaupungista lounaaseen niemen toisen puolen rannalla sijaitsi Sane.[6]

Afytiin kaupunki sijoitetaan siitä nimensä ottaneen nykyisen Áfytoksen kylän paikalle.[4][5] Kaupungilla oli satama, joka on nykyisin liettynyt umpeen.[9] Afytiin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Aristoteles huomioi, että afytislaisilla oli kullakin vain vähän viljelymaata,[10] toisin sanoen kaupungin alue oli ilmeisesti pieni suhteessa sen väkilukuun.[1] Afytislaisilla oli kaupunkinsa lisäksi kylä nimeltä Khytropolis, joka sijaitsi oletettavasti kaupunkivaltion alueella.[1]

Afytiin lähellä sijainneen Zeus Ammonin pyhäkön raunioita nykyisessä Kallithéassa.

Afytis oli Euboian Eretriasta tulleiden asuttajien perustama siirtokunta, joka perustettiin geometrisen kauden lopulla 700-luvulla eaa.[5] Herodotoksen mukaan Afytis oli yksi kaupungeista, joka antoi joukkoja ja laivoja Kserkseen käyttöön hänen vuoden 480 eaa. hyökkäyksessään Kreikkaan.[2][7]

Afytis tunnettiin antiikin aikana erityisesti Zeus Ammonin pyhäköstä ja sen oraakkelista, joka on ollut olemassa viimeistään klassisella kaudella 400-luvulla eaa.[5] Afytis löi omaa foinikialaisen standardin mukaista hopearahaa 400-luvulla eaa. ja pronssirahaa 300-luvulla eaa.[1] Rahoissa esiintyy Zeus Ammonin pää.[2][3]

Afytiin lyömä pronssiraha.

400-luvulla eaa. Afytis kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 452/451–415/414 eaa.[1] Afytis pysyi Ateenan uskollisena liittolaisena, siinä missä seudun muut kaupungit kapinoivat vuonna 432 eaa. Ateenaa vastaan, ja se toimi mainittuna vuonna ateenalaisten tukikohtana. Spartalaiset piirittivät Afytista Lysandroksen johdolla vuonna 405/404 eaa., mutta luopuivat yrityksestä: Pausanias kertoo, että Zeus Ammon ilmestyi Lysandrokselle unessa ja kehotti häntä lopettamaan piirityksen.[1][7][9]

Afytiin valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot. Aristoteleen mukaan kaupungin kansalaisuuden ehtona oli 300-luvulla eaa. tietty varallisuustaso, mutta se oli niin alhainen, että köyhätkin täyttivät vaatimuksen.[1][10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Afytaios (Ἀφυταῖος), Afytieus (Ἀφυτιεύς), Afyteus (Ἀφυτεύς) ja Afytēsios (Ἀφυτήσιος).[3]

Makedonian Filippos II saattoi tuhota Afytiin vuonna 348 eaa. muiden niemimaan kaupunkien tavoin.[9] Hellenistisellä kaudella Afytis oletettavasti liitettiin synoikismoksessa Poteidaian paikalle perustettuun Kassandreiaan.[1] Kaupunki säilyi kuitenkin olemassa, ja Strabon mainitsee sen ensimmäisellä vuosisadalla jaa. yhtenä Pallenen niemen viidestä kaupungista; muut olivat Kassandreia, Mende, Sane ja Skione.[9][7] Myös Afytiin Zeus Ammonin oraakkeli toimi aina roomalaiselle kaudelle saakka.[5]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afytiista löydetty piirtokirjoitus, n. 357/356–349 eaa. Thessalonikin arkeologinen museo.

Nykyisestä Áfytoksesta on löydetty kaupungin jäänteitä 700-luvulta eaa. klassiselle kaudelle. Afytiin kaupunki on ollut linnoitettu muurein, jotka ajoitetaan klassiselle kaudelle. Löydöksiin lukeutuu myös 500–400-luvuille eaa. ajoitettuja hautoja.[1]

Afytis tunnettiin ennen kaikkea sen lähellä sijainneesta Zeus Ammonin pyhäköstä.[3][11] Sen rauniot sijaitsevat nykyisessä Kallithéan kylässä Áfytoksesta noin 2,5 kilometriä eteläkaakkoon. Pyhäkköön kuului doorilaista tyyliä edustanut temppeli, joka ajoitetaan 300-luvun eaa. jälkimmäiselle puoliskolle.[1][5]

Heti pyhäkön lounaispuolella sijaitsi Ksenofonin mainitsema Dionysokselle ja nymfeille omistettu pyhäkkö. Se oli Zeus Ammonin pyhäkköä varhaisempi ja ajoitetaan 400-luvulle eaa. Pyhäkköön liittyi tippukiviluola. Ksenofon kertoo, että Spartan kuningas Agesipolis halusi itsensä siirrettävän Dionysoksen pyhäkköön ennen kuolemaansa, haavoituttuaan vakavasti Toronea piirittäessään vuonna 381 eaa.[1][3][5][9][12]

Afytiin pyhäköt tuhottiin 300-luvulla ja niiden paikalle rakennettiin basilikakirkko.[5]

  1. a b c d e f g h i j k l Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”563. Aphytis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”APHYTIS Chalkidike, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f Smith, William: ”Aphytis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b Aphytis Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  5. a b c d e f g h Aphytis (Chalkidike) 19 Aphytos - Άφυτις ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  6. a b c ”50 D4 Aphytis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  7. a b c d Herodotos: Historiateos 7.123: Thukydides: Peloponnesolaissota 1.64; Strabon: Geografika VII s. 330.
  8. Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7
  9. a b c d e Afytis Greek Travel Pages. Viitattu 2.10.2023.
  10. a b Aristoteles: Politiikka 1319a14–19.
  11. Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lysandros 20; Pausanias: Kreikan kuvaus 3.18.3; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἄφυτις.
  12. Ksenofon: Hellenika 5.3.19.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]