Aero L-39 Albatros
| Aero L-39/59/159 | |
|---|---|
,_static_display,_Radom_AirShow_2005,_Poland.jpg) Slovakian ilmavoimien Aero L-39 Albatros, Radomin AirShow 2005, Puola. |
|
| Tyyppi | Suihkuharjoituskone, kevyt rynnäkkökone |
| Alkuperämaa | Tšekki |
| Valmistaja | Aero Vodochody |
| Ensilento | 4.10.1968 |
| Käyttöönottovuosi | 1974 Tšekkoslovakian ilmavoimissa |
| Tila | Käytössä, tuotannossa |
| Pääkäyttäjät | Venäjän (L-39), Tunisian (L-59), Tšekin ilmavoimat (L-159) |
| Valmistusmäärä | 2900 kpl |
| Valmistusvuodet | Eri versiot vuodesta 1974, L-39NG 2022- |
| Muunnelmat | L-139, L-59, L-159. |
| Aseistus | |
| Aseistus | Aseistettavissa |
Aero L-39 Albatros on tšekkiläisen lentokonevalmistaja Aero Vodochodyn suunnittelema suihkuharjoituskone, jota on valmistettu 2 900 kappaletta.
L-39 Albatros on suurtehoinen suihkuharjoituskone, joka suunniteltiin 1960-luvulla korvaamaan laajassa käytössä olleen Aero L-29 Delfin -koulukoneen, joka oli ominaisuuksiltaa vanhentunu. Koneen ensilento tapahtui 4. marraskuuta 1968. Kone oli lähes kaikkien Varsovan liiton maiden hävittäjälentäjien koulukoneena, mutta sitä myytiin myös useille vientiasiakkaille ympäri maailmaa. Lukumääräisesti eniten sitä myytiin Neuvostoliiton ilmavoimille. Varsovan liiton ulkopuolisista käyttäjistä Libyan ilmavoimat oli Muammar Gaddafin aikan merkittävin vientiasiakas, jolla oli parhaimmillaan 180 L-39ZO-mallista konetta. [1] Konetyyppi oli mahdollista aseistaa harjoituskäyttöön, minkä takia Varsovan liitossa voitiin luopua hävittäjiksi tarkoitettujen koneiden käyttö lentäjäkoulutuksessa. L-39:n aseistamismahdollisuus on johtanut siihen, että sitä on käytetty harjoituskäytön lisäksi rynnäkkökoneena sodissa ympäri maailmaa, kuten Syyrian sisällissodassa ja Vuoristo-Karabahin sodassa.[2][3]
Konetyypin alkuperäistä versioita valmistettiin vuosina 1973-1996.[4] Kylmän sodan päätyttyä sen kysyntä väheni, mutta alkuperäisestä mallista on sittemmin kehitetty useita paranneltuja versioita, joiden myynti on ollut kuitenkin vähäistä verrattuna Konetyypin seuraavaa versioita L-59 Super Albatrosia valmistettiin vuosina 1986-1996. Sittemmin kehitettiin L-159 ALCA, joka suunniteltiin kevyeksi hävittäjäksi kehitettyneellä avioniikalla, kuten modernilla tutkalla, ja laajalla kirjoilla eri aseistuksella. Sitä valmistettiin vuosina 1997-2003 ja 2016-2017 72 kappaletta lähinnä Tšekin ilmavoimien käyttöön. Alkuperäisestä L-39-mallista on kehitetty uuden moottorin ja nykyaikaisen avioniikan omaava L-39ng, jonka tuotanto on aloitettu 2020-luvulla..[5] '
L-39 Albatrosilla on alhaiset ylläpitokustannukset ja sillä on harjoituskäyttöön edulliset lento-ominaisuudet. Konetyypin varhaisimmat versiot olivat myyntihinnaltaan edullisia, minkä mahdollisti konetyypin yksinkertainen rakenne ja avionikkka. Konetyypillä on mahdollista lentää heikkokuntoisiltakin kiitoradalta, joita saatettin rakentaa jopa jäälle.
Versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].
- L-39X-01 – X-07
- Viisi protyyppiä ja kaksi. staattista konetta..
- L-39C (Cvičná – harjoitus)
- Perusmalli, jota tuotettiin itäblokin maiden lisäksi vientiin. Alun perin tunnuksella L-39,, mutta nimettiin uudestaan L-39C:kiksi, tuotanto laajeni. Kaksi kiinnikettä aseille. Valmistettin 2,260 kappalett
- L-39CM (Cvičná modernizovaná – modernisoitu harjoitus)
- Slovakian toteuttama päivitetty versio.
- L-39M1
- Ukrainan ilmavoimien päivitettuy malli C versiosta, jossa käytetään AI-25TLSh moottoria. Muunnos on tehty vain kuudelle koneelle
- L-39V ( Vlečná – hinaaja)
- Yksipaikkainen malli maalinhinaukseen. Konetta valmistettiin vain 8 kappaletta.
- L-39ZO (Zbraně – aseet)
- Vientimarkkinoille tarkoittu malli, johon kuului valmisus taistelukäyttöön. Ensilento 25.5.1975, käyttöön vuonna 2017. Valmistettu 337 kappaletta..
- L-39ZA
- Huomattavasti paranneltu L-39ZO aseistettuun harjoitteluun ja rynnäkkökoneeksi. Version laskutelineitä vahvistettiin, kantokykyä lisättiim (total 1,290 kg (2,844 lb) ja kone varusteltiin tykillä. Lisäksi koneen varustukseen voitiin yhdistää ilmataisteluohjuksia. Ensileento 29.9.1976. Valmistettiin 208 kappaletta.
- L-39ZAM
- Slovakian päivitetty versio L-39Za:sta.
- L-39ZA/ART
- Thaimaan version L-39ZA:sta israelilaisella avioniikalla, valmisettiin 40 kappaletta.
- L-39MS/L-59
- L-39MS on toisen sukupolven versio L-39:sta. Verrattuna edelliseen sen runkoa vahvistettin, ohjaamoon tehtiin merkittäviä muutoksia, ja siihen asennettiin tehokaampi (21.6 kN (4,850 lbf)) Lotarev DV-2 engine, joka mahdollisti suuremman kuorman (maksiminopeus 872 km/h (542 mph)). Ensilento syyskuussa 1986. Alun perin konetyypin nimi oli L-39MS, mutta se muutettiin myöhemmin L-59:ksi
- L-139 Albatros 2000
- Uudistettu version länsimaisella avioniikalla and 17.99 kN (4,045 lbf) Garrett TFE731-4-1T moottorills. Vain yksi prototyyppi valmistettin.
- L-159
Huomattavasti kehitetty versio, joka suunniteltiin toimimaan myös ilmapuolutuksessa. Valmistettu 72 kappaletta
- L-39NG
- Modernisoitu ja päivitetty versio with Williams FJ44 engine, paranneltu polttoainejärjestelmä ja avioniika, tuotannossa.
Käyttäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Konetyyppi on iästään huolimatta edelleen käytössä lukuisilla eri ilmavoimilla etenkin entisen itäblokin ja kolmannen maailman maissa. Eri ilmavoimilta peräisin olevia käytettyjä koneita on lisäksi paljon harrastajakäytössä etenkin Yhdysvalloissa. Amerikkalaisessa Reno Air Races -kilpailussa on nykyään L-39 'Jet Unlimited' -kilpailuluokka.[6] Vuonna 2012 Yhdysvaltoihin oli rekisteröity jopa yksityiskäytössä olevaa. 255 L-39-konetta.[7] Sen on tehnyt suosituksi varsin edullinen myyntihinta verrattua muihin vastaaviin konetyyppeihin.[8]
Alla olevat tiedot kuvaavat vuoden 2024 tilannetta.
Aero L-39/L-39NG
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Afganistan (aiempi käyttäjä)
- Algeria (54 kpl.)
- Armenia (6 kpl.)
- Bangladesh (7 kpl.)
- Bulgaria (6 kpl.)
- Egypti (1 kpl.)
- Etiopia (aiempi käyttäjä)
- Georgia (8 kpl.)
- Irak (aiempi käyttäjä))
- Itä-Saksa (aiempi käyttäjä)
- Jemen (28 kpl.)
- Kazakstan (19 kpl.)
- Keski-Afrikan tasavalta (6 kpl. )
- Kuuba (26 kpl.)
- Libya (alun perin jopa 181 kpl L-39ZO, nykyisen Libyan eri hallitusten tilanteen osalta epäselvä)
- Liettuan ilmavoimat (1 kpl. Lahjoitti ainoan koneensa Ukrainalle vuonna 2024)[9]
- Mali (12 kpl.)
- Neuvostoliitto (aiempi käyttäjä, 2080 kpl L-39C)
- Nigeria (10 kpl.)
- Romania (aiempi käyttäjä)
- Syyria (61 kpl.)
- Slovakia (7 kpl.)
- Syyria (55 kpl L-39ZO, 44 kpl L-39ZA)
- Tadžikistan (4 kpl.)
- Thaimaa (aiempi käyttäjä)
- Tšekkoslovakia (aiempi käyttäjä)
- Tšekki (aiempi käyttäjä)
- Uganda (44 kpl.)
- Ukraina (44 kpl, tilanne kuitenkin epäselvä Ukrainan sodan takia)
- Unkari (aiempi käyttäjä, mutta tilannut 12 kappaletta L-39ng-mallia)
- Uzbekistan (2 kpl.)
- Venäjä (182 kpl.)
- Vietnamin ilmavoimat (24 kpl L-39C, tilauksessa 12 kpl. L-39ng-mallia)
- Viro (2 kpl.)
Aero L-59
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Egypti (aiempi käyttäjä)
- Tunisia (6 kpl.)
Aero L-159
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Draken International (21 kpl.)[10] Yritys käyttää L-159-kalustoaan Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian ilmavoimien lentäjien koulutukseen.[11]
- Irak (9 kpl.)
- Tšekki (24 kpl.) Tšekin ilmavoimilla oli alun perin 72 kappaleen laivasto, mutta se päätti taloudellisista syistä myydä osan kalustostaan, joita on sittemmin myyty muille käyttäjille.[12]
Tekniset tiedot (L-39C/59E/159)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jane's All The World's Aircraft 2003–2004,[13] Czech military web pages[14][15]
Aero L-39C
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiset ominaisuudet ja suorituskyky
- Miehistö: 2
- Pituus: 12.13 m (39 ft 10 in)
- Siipipinta-alue 9.46 m (31 ft 0 in)
- Korkeus: 4.77 m (15 ft 8 in)
- Maksimi lentoonlähtöpaino: 4,700 kg (10,362 lb)
- Moottori: 1 × Ivchenko AI-25TL ohivirtausmoottori, 16.87 kN (3,790 lbf) teho
- Maksimi nopeus: 750 km/h (470 mph, 400 kn) 5,000 m korkeudella (16,000 ft)
- Kantama: 1,100 km (680 mi, 590 nmi) (sisäisellä polttoaineella)
- Lentokorkeus: 11,000 m (36,000 ft)
- Nopeus: 21 m/s (4,100 ft/min)
- Nousunopeus: 1 260 m/min
Aseistus: Konetyyppiin on mahdollista liittää kevyttä aseistusta, kuten raketteja tai pommeja
Aero L-59E
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisset ominaisuudet ja suorituskyky
- Miehistö: 2
- Pituus: 12.20 m (40 ft 0 in)
- Siipipinta-ala: 9.54 m (31 ft 4 in)
- Korkeus: 4.77 m (15 ft 8 in)
- Maksimi: 7,000 kg (15,432 lb)
- Polttoainekapasiteetti: 1,537 L (406 US gal; 338 imp gal) ulkoisilla polttoainesäiliöillä.
- Moottori 1 × Lotarev DV-2 ohivirtausmoottori, 21.57 kN (4,850 lbf) teho
- Maksimi nopeus: 865 km/h (537 mph, 467 kn) at 5,000 m (16,000 ft)
- Sakkausnopeus: 185 km/h (115 mph, 100 kn) (laipoilla)
- Toimintamatka: 2,000 km (1,200 mi, 1,100 nmi) at 7,000 m (23,000 ft) (täydellä sisäisellä polttoaineella ja ulkoisilla polttoainesäiliöillä)
- Lentokorkeus: 11,800 m (38,700 ft)
- Nousunopeus: 28.0 m/s (5,510 ft/min)
Aseistus: Konetyyppin on mahdollista liittää esimerkiksi raketteja, pommeja ja muuta kevyttä aseistusta.
Aero L-159 ALCA
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiset ominaisuudet ja suorituskyky
- Miehistö 1 (L-159A), 2 (L-159B, L-159T1/T2)
- Pituus 12.72 m (41 ft 9 in)
- Siipinta-ala: 9.54 m (31 ft 4 in)
- Korkeus: 4.87 m (16 ft 0 in)
- Maksimi lentolähtöpaino 8,000 kg (17,637 lb)
- Moottori: 1 × Honeywell/ITEC F124-GA-100 ohivirtausmoottori, 28.2 kN (6,300 lbf), teho.
- Maksiminopeus: 936 km/h (582 mph, 505 kn)
- Kantama: 1,570 km (980 mi, 850 nmi)
- Lentokorkeus: 13,200 m (43,300 ft)
- Nousunopeus: 62 m/s (12,200 ft/min)
Aseistus: Konetyyppi voidaan varustaa laajalla kirjolla raketteja, ilma- ja maataisteluohjuksia sekä pommeja.
.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Orbats www.scramble.nl. Viitattu 26.9.2024.
- ↑ Azzam Daaboul: As flights resume out of Kweiris, rebel commander expects raids to increase Syria Direct. 16.12.2015. Viitattu 26.9.2024. (englanti)
- ↑ Air War over Nagorniy-Kharabakh, 1988-1994 web.archive.org. 4.6.2013. Viitattu 26.9.2024.
- ↑ L-39 Program | AERO Vodochody AEROSPACE a.s. web.archive.org. 18.4.2016. Viitattu 26.9.2024.
- ↑ Aircraft Aero. Viitattu 26.9.2024. (englanti)
- ↑ Jet Class Gallery National Championship Air Races. Viitattu 26.9.2024. (englanti)
- ↑ FAA Registry - Aircraft - Make / Model Inquiry web.archive.org. 19.10.2015. Viitattu 26.9.2024.
- ↑ Shane Schmid: Here's How Much It Costs To Fly In An L-39 Aero Jet In The US SlashGear. 21.6.2024. Viitattu 26.9.2024. (englanti)
- ↑ John Hill: Lithuania sends L-39ZA light attack aircraft to Ukraine pilots Airforce Technology. 23.4.2024. Viitattu 27.9.2024. (englanti)
- ↑ Alice Červinková: Aero and Draken enter into a long-term cooperation agreement for the Draken fleet of L-159 aircraft Aero. 11.12.2023. Viitattu 26.9.2024. (englanti)
- ↑ Alice Červinková: Aero and Draken enter into a long-term cooperation agreement for the Draken fleet of L-159 aircraft Aero. 11.12.2023. Viitattu 26.9.2024. (englanti)
- ↑ Beth Stevenson2016-09-16T12:32:42+01:00: Aero Vodochody produces new-build L-159 trainer for Iraq Flight Global. Viitattu 26.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Jackson 2003, pp. 100–101.
- ↑ 212. Taktická letka - Čáslav 212sqn.cz. Arkistoitu 26 January 2016. Viitattu 21 December 2016.
- ↑ L-159 Alca lznamest.army.cz. Arkistoitu 10 May 2017. Viitattu 21 December 2016.
- http://www.l39.com/ (Luettu 31.1.2014)
