Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki.

Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva naparetkeilijä Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki, jonka ovat toteuttaneet kuvanveistäjät Heikki Häiväoja ja Johanna Häiväoja sekä arkkitehti Eric Adlercreutz. Se on pystytetty vuonna 1985. Muistomerkki sijaitsee puiston eteläkärjessä lähellä merenrantaa Ehrenströmintien varrella.

Muistomerkki muodostuu kolmesta tiiviisti vierekkäin seisovasta harmaasta graniittipaadesta, joiden sivutahkot ovat sileitä mutta yläosat rosoisia. Muistomerkki on 3,5 metriä korkea. Kivipaadet symboloivat arktisten vesien jäävuoria ja ahtojäätä. Etummaisen, matalimman paaden päällä on Nordenskiöldin pronssinen rintakuva, joka katselee merelle. Kahden korkeamman paaden takasivuille on kiinnitetty pronssireliefit, joista toinen on Nordenskiöldin vuosien 1878–1880 Koillisväylän-purjehduksen reittiä kuvaava kartta ja toinen esittää matkalla käytettyä Vega-laivaa.[1][2] Lisäksi teokseen kuuluu litteä nupukivijalusta, joka muistuttaa muodoltaan laivan keulaa. Nordenskiöldin rintakuvan on veistänyt Johanna Häiväoja ja reliefit hänen isänsä Heikki Häiväoja, joka myös suunnitteli kokonaisuuden yhdessä arkkitehti Adlercreutzin kanssa.[3] Euraasian mannerta esittävään karttareliefiin on kuvattu Suomen nykyiset, vuoden 1944 jälkeiset rajat.[4]

Nordenskiöld asui pääosan elämästään Ruotsissa, mutta hän oli syntynyt ja opiskellut Helsingissä.[1] Aloitteen Nordenskiöldin muistomerkistä Helsinkiin teki ulkosuomalaisia edustava Suomi-Seura ja sitä varten perustettiin vuonna 1979 neuvottelukunta, jossa oli edustettuina valtion virastoja, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia puolueita. Neuvottelukunnan puheenjohtajana oli Osmo Kalliala.[5] Suunnitelmissa oli alkuaan vaatimattomampi muistomerkki, jossa olisi käytetty uutta valosta Walter Runebergin vuonna 1880 veistämästä Nordenskiöldin rintakuvasta. Sijoituspaikaksi kaavailtiin Ritarihuoneen puistikkoa Kruununhaassa, mutta Helsingin kaupunki tarjosi Kaivopuiston rannasta paikan, jossa oli tilaa isommallekin teokselle. Johanna Häiväojan veistämä rintakuva muistuttaa Runebergin veistosta, mutta se on kooltaan isompi ja siihen on lisätty turkiskaulus.[3] Muistomerkki paljastettiin 13. toukokuuta 1985.[5]

  1. a b Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 31.5.2018.
  2. Antero Rautio: Löytöretki muistomerkeille – Pääkaupunkiseudun julkiset teokset, s. 120. Edita, Helsinki 2006.
  3. a b Erik Kruskopf: Veistosten kaupunki – Taidetta Helsingin katukuvassa (suom. Rauno Ekholm), s. 96. Schildts, Helsinki 2000.
  4. Nordenskiöldin Suomi (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 19.5.1985, s. 15, HS Aikakone. Viitattu 31.5.2018.
  5. a b Nordenskiöld sai patsaan Kaivopuiston kalliolle (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 14.5.1985, s. 8, HS Aikakone. Viitattu 31.5.2018.