Adam Ferguson
Adam Ferguson (20. kesäkuuta 1723 – 22. helmikuuta 1816) oli varhainen skotlantilainen liberaali filosofi.
Ferguson syntyi Athollissa, Skotlannissa. Hän opiskeli Perthissä ennen siirtymistään St Andrewsin yliopistoon. Vuonna 1745 Ferguson sai kappalaisen viran skottilaisessa armeijayksikössä, vaikkei hän ollut vielä valmistunut teologiksi. Hän jätti tehtävänsä vuonna 1754 ja muutti vähäksi aikaa Leipzigiin, mutta palasi kolme vuotta myöhemmin Edinburghiin sillä hänet valittiin oikeustieteellisen kirjaston hoitajaksi David Humen jälkeen. Vuonna 1759 Ferguson sai luonnonfilosofian professorin viran Edinburghin yliopistossa, josta hän erosi 1785 kyllästyttyään opettamaan. Hän kuitenkin jatkoi ajoittaista luennointia. Vuonna 1795 kiersi eripuolilla Eurooppaa ennen kuin asettui kartanoon St Andrewsin läheisyyteen, jossa hän kuoli 1816.
Ferguson on kehittänyt kansalaisyhteiskunnan käsitettä. Hänen mukaansa kansalaisyhteiskunnan avaimet ovat ihmisten luonnollisissa moraalisissa tuntemuksissa, ja kansalaisyhteiskunta on inhimillisen olemisen luonnollinen muoto. Hän sai ajatuksilleen pohjaa Hugo Grotiukselta ja Samuel Pufendorfilta. Hän otti vaikutteita myös Montesquieulta. Ystävällisyys, keskinäinen avunanto ja hyväntahtoisuus ovat inhimillisiä ominaisuuksia kuten ahneus, julmuus ja tunnekylmyyskin. Ihmisluonnolle on ominaista kyky sympatiaan ja empatiaan sekä kyky asettua toisen asemaan. Kyvyssä sympatian tuntemuksiin on Fergusonin mukaan moraalisen ajattelun perusta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Esa Konttinen: Adam Ferguson – kansalaisyhteiskunnan moraaliset perustukset (Arkistoitu – Internet Archive). Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 8.9.2009.