Tsuklopentiksoli
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tsuklopentiksoli
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
2-[4-[(3Z)-3-(2-klooritioksanthen-9-ylideeni)propyyli]piperatsin-1-yyli]etanoli | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N05 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C22H22N2ClOS |
Moolimassa | 400,965 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 49 % |
Proteiinisitoutuminen | 98 % |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | 20 tuntia |
Ekskreetio | fekaalinen renaalinen (10%) [1] |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
C(AU) |
Reseptiluokitus | |
Antotapa | intramuskulaarinen oraalinen |
Tsuklopentiksoli on tyypillinen neurolepti, siis antipsykoottinen lääkeaine. Sitä myydään Suomessa valmistenimellä Cisordinol, Cisordinol Depot ja Cisordinol-Acutard.[2] Lääkeaine kehiteltiin edelleen klopentiksolista. Tsuklopentiksoli kuuluu piperatsiinifentiatsiinien lääkeaineryhmään, alalajiin tiaksanteenit. Toinen sille läheinen lääkeaine on flupentiksoli. Tsuklopentiksolin valmistaja on lääketehdas Lundbeck. Esilletuonti tapahtui vuonna 1962, joskin otettiin Suomessa käyttöön vasta paljon myöhemmin. Klopentiksoli taas esiteltiin vuonna 1961.
Lääkkeellä on voimakas rauhoittava vaikutus. Sitä käytetään mm. vaikeaan psyykkiseen levottomuuteen, joita akuuteissa psykooseissa saattaa ilmetä. Tsuklopentiksolia voidaan annostella depot-tyyppisinä lääkepistoksina lihaksensisäisesti. Menetelmää voidaan käyttää, mikäli esim. potilaalla on vaikeuksia lääkkeenotossa peroraalisesti. Tällöin uuden injektion suorittaminen on tarpeen vain n. 2–3 viikon välein. Injisoitavaa lääkettä on olemassa tsuklopentiksolidekanoaattina (C32H43ClN2O2S ,CAS-numero 64053-00-5). Tilanteet joissa on tarpeen nopea ja voimakas potilaan rauhoittaminen, esimerkkeinä juoppohulluus (delirium tremens), sekä hyvin aggressiivisesti käyttäytyvät psykoosipotilaat, voi olla tarpeen tsuklopentiksolin antaminen potilaalle. Peroraalisen lääkemuodon annoskoot ovat: 2, 10, 25 sekä 40 mg yhtä tablettia kohden.
Tsuklopentiksolilla tunnetaan myös sekä ekstrapyrimidaalisia sivuvaikutuksia että pahanlaatuisen neuroleptioireyhtymän mahdollisuus. Muut sivuvaikutukset voivat olla antikolinergisiä, kuten esim. huimaus ja suun kuivuminen. Tardiivi dyskinesia on myös mahdollinen haitta, samoin akatisia. Joitain sivuvaikutuksia voidaan koettaa lievittää biperideenillä taikka beetasalpaajilla. Jäykkyyteen saattavat auttaa lihasrelaksantit ja bentsodiatsepiinit. Lääkeannostuksen määrä vaikuttanee sivuoireiden esiintymiseenkin.
Samaan ryhmään lukeutuu vielä saman valmistajan tuote flupentiksoli. Tämä voi olla hyödyksi hoidettaessa psykoosien sekä skitsofrenian negatiivisiä piirteitä, kuten aloitteettomuutta sekä vetäytyneisyyttä ja eristyneisyyttä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998
- Therapia Fennica, TF-74
- Tuomi, Olli & Alfering: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS, 1977
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cisordinol: Pakkausseloste[vanhentunut linkki] (pdf)
- DrugBank: Zuclopenthixol (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Zuclopenthixol (englanniksi)
Butyrofenonijohdokset | |
---|---|
Fentiatsiinijohdokset | |
Muut tyypilliset antipsykootit | |
Toisen sukupolven antipsykootit | |
Kolmannen sukupolven antipsykootit |