Abruka
Abrukan sijainti
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Pinta-ala |
8,78 km² |
| Asukasluku |
12 |
|---|
Abruka on Viroon kuuluva saari Itämerellä, Saarenmaan saaren eteläpuolella. Se kuuluu hallinnollisesti Saarenmaan kuntaan. Abrukan pinta-ala on 8,78 km²[1]. Abrukan venesatamasta on viiden kilometrin laivamatka Roomassaaren satamaan. Abrukan lähisaaria ovat Vahase, Kasselaid ja Linnusitamaa (suom. 'Linnunpaskanmaa').[2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarella on lajirunsautensa puolesta erityislaatuinen jalopuumetsä.[4] Metsiköstä 92 hehtaaria on suojeltua aluetta[5]. Saarella kasvaa tammia, lehmuksia ja Virossa harvinaisia marjakuusia. Muualla Virossa harvinaisista kasveista saarella kasvaa myös esimerkiksi muratteja ja maratteja. Saari on tunnettu pähkinöistään, joiden sato saadaan syksyisin. Saarelle istutettiin vuonna 1876 Kuurinmaalta tuotuja metsäkauriita. Ne hävisivät melkein kokonaan maailmansotien aikana, mutta sittemmin niiden kanta on palautunut. Saarelle on tullut mantereen puolelta myös hirviä ja villisikoja, joista jälkimmäisistä on tullut ongelma, sillä ne tuhoavat puutarhoja.[4] Abruka kuuluu Natura 2000 lintu- ja luontoalueisiin[6].
Saarella oli vuoden 2011 tiedon mukaan 12 asukasta[7], mutta asukkaiden määrä on kesäisin paljon suurempi. Suuri osa asukkaista on vanhuksia. Saarella on kaksi majakkaa, joista toinen on 36 metriä korkea Abrukan majakka ja toinen 20,7 metriä korkea loisto. Saarella on myös autolautta M/S Estonian onnettomuuden muistomerkki.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren syntytarinan mukaan Rõdustenjoen rannalla sijaitsi entisaikaan kuusimetsä, joka oli asukkaiden piilopaikka vihollisten tullessa. Tarinan mukaan erään kerran Suur Tõll asteli metsän laidassa ja näki puiden yli joukon vihollisen laivoja. Metsässä oli kuitenkin suuri kurki, jota asukkaat pelkäsivät. Suur Tõllin nähdessään kurki säikähti itse ja pyrähti lentoon kohti merta. Suur Tõll repäisi kuusen juuriltaan ja heitti sen kurkea kohti, joka kuoli. Kurki putosi mereen, ja siihen kohtaan syntyi Abrukan saari.[4][1]
Ensimmäiset maininnat saaresta paljastavat sen kuuluneen Saarenmaan-Läänemaan hiippakuntaan, ja siellä laidunsivat piispojen hevoset[8]. Keskiajan lopulla Abrukaan perustettiin karjankasvatukseen keskittynyt kartano. Kartanossa kävi töissä talonpoikia Sõnvalaisista, mutta kartanon omistajat eivät halunneet näiden muuttavan itse saarelle. Ensimmäiset talonpojat tulivatkin saarelle vasta 1700-luvulla.[4] Vuonna 1883 saarella aloitti toimintansa koulu[1]. Viron itsenäistymisen jälkeen vuonna 1922 kartanon maat jaettiin asukkaille, kuten muuallakin Virossa. Maista saatiin 32 uudisviljelmää. Saarella oli tuolloin noin 200 asukasta, joista toisen maailmansodan jälkeen oli jäljellä enää 100. Asukkaat ryhtyivät työskentelemään kalastajakolhooseissa. Saarelle perustettiin vuonna 1949 oma Murdlaine-niminen kolhoosi, joka tosin liitettiin pian osaksi suurempaa Saarenmaalla sijainnutta kolhoosia. Lopulta kolhoosin erillinen toiminta saarella lopetettiin kokonaan kannattamattomana. Suuri osa asukkaista muutti työn perässä Kuressaareen ja Salmeen sekä muualle Viroon.[4] Saaren koulu lopetti toimintansa vuonna 1972, ja nykyisin koulua käydään Kuressaaressa[1].
Kuuluisia abrukalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksoisveljekset
- Jüri Tuulik (1940–2014), kirjailija
- Ülo Tuulik (s. 1940), kirjailija
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Abruka saarest Abruka.ee. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 25.8.2010. (viroksi)
- ↑ SL Marinas, Abruka (Abrukan sataman verkkosivut) slmarinas.ee. Viitattu 2.10.2018. (viroksi)
- ↑ Maainfo Kaardirakendus (Viron maanmittauslaitoksen karttapalvelu) Maa-amet. Viitattu 2.10.2018. (viroksi), (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kreem, Enn: Saarenmaa ja saarenmaalaiset. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11358-5
- ↑ a b Mäkeläinen, Tapio: Viro, kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2936-5
- ↑ Abruka Eesti Maaturism. Arkistoitu 7.4.2015. Viitattu 25.8.2010. (viroksi)
- ↑ Sirpa Pääkkönen, Kirjailijoiden pikkuinen saari, Helsingin Sanomat, 6.8.2011 sivu C 3
- ↑ Ajalugu Abruka muuseum. Arkistoitu 22.7.2013. Viitattu 25.8.2010. (viroksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abruka Wikimedia Commonsissa
