Abimael Guzmán

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Abimael Guzmán
Abimael Guzmán.
Abimael Guzmán.
Henkilötiedot
Koko nimi Manuel Rubén Abimael Guzmán Reynoso
Syntynyt3. joulukuuta 1934
Arequipa, Peru
Kuollut11. syyskuuta 2021 (86 vuotta)
Callao, Peru
Kansalaisuus Peru
Arvonimifilosofian professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot San Agustínin kansalliseen yliopisto, San Cristóbal de Huamangan kansallinen yliopisto
Tutkimusalue filosofia, oikeustiede

Manuel Rubén Abimael Guzmán Reynoso (3. joulukuuta 1934 Arequipa, Peru – 11. syyskuuta 2021 Callao, Peru[1]) oli perulainen filosofian professori ja nimellä Loistava polku tunnetun maolaisen sissijärjestön perustaja ja johtaja. Guzmán pidätettiin syksyllä 1992 ja tuomittiin 13. lokakuuta 2006 elinkautiseen vankeuteen terrorismista. Guzmán tunnettiin myös salanimillä ”puhemies” (esp. presidente) ja ”toveri Gonzalo”. Vuonna 2010 Guzmán meni naimisiin pitkäaikaisen taistelutoverinsa ja järjestön aiemman kakkosjohtajan Elena Iparraguirren (s. 1947) kanssa.[2]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guzmán oli kotoisin Etelä-Perusta, Arequipasta, joka sijaitsee noin tuhat kilometriä etelään pääkaupunki Limasta. Hän oli avioton ja yksi menestyneen kauppiaan kuudesta lapsesta. Guzmánin yksinhuoltajaäiti kuoli hänen ollessaan viisivuotias. Hän asui aluksi äidin perheen luona ja myöhemmin isänsä ja tämän vaimon luona. 19-vuotiaana hän meni opiskelemaan San Agustínin kansalliseen yliopistoon Arequipassa.

Guzmán suoritti tutkinnon filosofiassa ja oikeustieteessä. Hänen lopputyönsä olivat Kantilainen teoria avaruudesta ja Porvarillinen demokraattinen valtio. Vuonna 1962 Guzmán palkattiin San Cristóbal de Huamangan kansallisen yliopiston filosofian professoriksi. Yliopiston rehtorina oli antropologian tohtori Efraín Morote Best, jonka kannustuksesta Guzmán opiskeli alkuperäisväestön puhumaa ketsuaa ja liittyi poliittisiin piireihin. Vuonna 1964 hän avioitui 18-vuotiaan opiskelijan Augusta La Torren (1946–1988) kanssa. La Torre vaikutti merkittävästi Loistavan polun perustamiseen ja oli järjestön kakkosjohtaja. Guzmán ja La Torre vierailivat Kiinassa 1965.[3] Toimittuaan yliopiston henkilöstöpäällikkönä Guzmán erosi 1970-luvun puolivälissä ja meni maan alle 1978.

Toiminta yliopistopiireissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla Perun kommunistinen puolue hajosi ideologisista ja henkilöistä johtuvista syistä. Guzmán nousi maolaisen linjan johtoon neuvostomielisten suunnattua toisaalle. Hän otti salanimen puhemies Gonzalo ja alkoi kannustaa talonpoikien vallankumousta maolaisen mallin mukaan. Hänen seuraajansa julistivat Guzmánin kommunismin neljänneksi miekaksi (Marxin, Leninin ja Maon jälkeen). Guzmán vastusti Pohjois-Amerikan imperialismin lisäksi myös Neuvostoliiton ”sosialistista imperialismia”.

Sissiliikkeessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loistava polku vaikutti aluksi lähinnä yliopistopiireissä. 1970-luvulla se muuttui sissiliikkeeksi, aluksi Ayacuchon alueella. Toukokuussa 1980 ryhmä aloitti sodan hallitusta vastaan polttamalla vaaliuurnia häiritäkseen ensimmäisiä vapaita vaaleja sitten vuoden 1964. Liike sai kannatusta ja hallitsi laajoja alueita maaseudulla ja teki hyökkäyksiä jopa Liman lähellä. Se hyökkäsi paitsi valtion sotilaita, poliiseja ja muita työntekijöitä vastaan, myös muita vasemmistolaisia sissiliikkeitä, kuten Movimiento Revolucionario Túpac Amarua vastaan. Perun totuuskomissio laski sisällissodassa kuolleen 69 280 ihmistä, joista Loistava polku oli vastuussa 12 561:stä.

Loistava polku piti Abimael Guzmánin kirjoituksia Gonzalon ajatuksina, uutena marxismi-leninismi-Mao Zedongin ajatuksille pohjautuvana teoriana. Vuonna 1989 hän julisti että Loistava polku oli edennyt sissisodasta liikkeiden sotaan (guerra de movimientos). Tämä oli hänen mukaansa askel kohti strategista tasapainoa, joka johtaisi vanhan järjestyksen kaatumiseen. Kun tämä tapahtuisi, Loistava polku siirtyisi strategiseen hyökkäykseen.

Hallituksen operaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 presidentti Alberto Fujimorin ensimmäisellä kaudella Perun terrorismin vastainen direktoraatti (DINCOTE) alkoi varjostaa Limassa asuntoja, joita se uskoi terroristien käyttävän. Agentit tutkivat säännöllisesti erään balettikouluna käytetyn ylemmän keskiluokan talon roska-astiat Surcossa, ja he huomasivat pian että asunnosta tuli enemmän jätettä kuin siinä asuva yksi henkilö, tanssinopettaja Maritza Garrido Lecca tuottaisi. Roskista löytyi myös Guzmánin sairastaman psoriasiksen hoitoon käytettyjä voideputkiloita. Erikoisjoukko teki iskun taloon 12. syyskuuta 1992 ja löysi sieltä Guzmánin sekä kahdeksan muuta hänen ryhmäänsä kuuluvaa henkilöä.

Operaation yhteydessä poliisi sai haltuunsa Guzmánin tietokoneen, jossa oli tarkat tiedot kaikista sissijoukoista, niiden aseista ja tukikohdista. Tietokannan mukaan vuonna 1990 Loistavalla polulla oli 23 430 jäsentä, 235 revolveria ja 500 kivääriä.

Oikeudenkäynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus yritti esittää Guzmánin psykopaattina ja tavallisena rikollisena ja julkaisi hänestä kuvia häkissä vankilavaatteissa. Hän pysyi kuitenkin vihamielisen lehdistön edessä uhmakkaana ja piti vallankumouspuheita. Guzmán kärsi psoriasiksen aiheuttamasta pigmenttihäiriöstä ja käytti aina aurinkolaseja.

Guzmán tuomittiin maanpetoksesta ja 25 000 ihmisen kuoleman aiheuttamisesta elinikäiseen vankeuteen[4] naamioidun sotilastuomioistuimen edessä kolmen päivän oikeudenkäynnissä ja sijoitettiin San Lorenzon saaren sotilastukikohtaan Callaoon Liman edustalle, jossa hän oli kuolemaansa saakka. Hän neuvotteli luultavasti hallituksen kanssa saadakseen etuuksia ja esiintyi 1993 useita kertoja televisiossa ja ”teki rauhan” hallituksen kanssa.

Toisenlainen tulkinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisenlaisen teorian Loistavasta polusta esittää Andreo Matias (Washington Huaracha) kirjassaan CIA, Sendero Luminoso, Guerra Politica, Lima 1987. Hänen mukaansa terroristitoiminta ja matalan intensiteetin konflikti peiteoperaatioineen on ollut länsimaiden tiedustelupalvelujen epätavanomaista sodankäyntiä. 3 000 perulaista sotilasta oli koulutettu Panaman kanavan School of Americasissa vastakumouksellista sodankäyntiä varten. Terroritoiminta tuli tarpeettomaksi kun presidentti Fujimori suoritti sotilasvallankaappauksen huhtikuussa 1992. Maan kansallismielinen ja osin sosialistinen vuoden 1979 perustuslaki kumottiin. Ylikansallisten toimijoiden tarpeisiin laadittiin uusi neoliberaalinen perustuslaki. Maan luonnonrikkaudet ja suuri osa taloudellisesta toimeliaisuudesta palautettiin ulkomaisille toimijoille.

Loistavan polun johtaja Abimael Guzmán oli ”vangittuna” yhdessä Fujimorin aikaisen tiedustelupäällikön Vladimiro Montesinoksen kanssa laivaston tukikohdassa Callaon satamakaupungissa. Montesinos värvättiin CIA:n agentiksi jo 1960-luvulla.

Jälkiarvio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guzmánin oikeudenkäynti tuomittiin Fujimorin kauden jälkeen perustuslain vastaiseksi. Uusi oikeudenkäynti aloitettiin 5. marraskuuta 2004. Tuomarit eivät onnistuneet hillitsemään Guzmánia, vaan hän häiritsi istuntoa iskulauseillaan. Heitä syytettiin liiallisesta hellämielisyydestä. Kaksi tuomaria erosi ja oikeudenkäynti keskeytyi. Guzmánin kolmas oikeudenkäynti aloitettiin syyskuussa 2005 suljetuin ovin. Lokakuussa 2006 oikeus tuomitsi Guzmánin elinkaudeksi vankeuteen terrorismista, murhasta ja muista rikoksista.[5] Vuonna 2015 Guzmán tuomittiin uudelleen elinkautiseen vankeuteen.[6]

Guzmánin poliittiset ajatukset on koottu Luis Arce Borjan 1989 toimittamaan kirjaan: Guerra popular en el Perú. El Pensamiento Gonzalo. Loistavan polun tiedotustoimintaa hoidetaan Berkeleystä (Kalifornia), New Yorkista, Brysselistä ja Kööpenhaminasta käsin.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Abimael Gumzan, founder of Peruvian rebel group Shining Path, dies
  2. ↑ Dan Collyns: Former Shining Path leader 'Presidente Gonzalo' faces Peru court The Guardian. 21.1.2014. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Women’s popular movement and the Shining Path: The contradictions of patriarchal women's emancipation Libcom.org. 26.1.2013. Arkistoitu 26.6.2019. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Mitä Missä Milloin 1994 s. 11. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9
  5. ↑ Peru's Shining Path founder sentenced to life for terrorism, murder ABC News. 14.10.2006. Viitattu 30.1.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Collyns, Dan: Former Shining Path leader 'Presidente Gonzalo' faces Peru court The Guardian. 21.1.2014. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
  7. ↑ Página Web de la Revista Sol Rojo Sol Rojo. Viitattu 18.1.2009. (espanjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Abimael_Guzmán&oldid=21097809”