Abd al-Jabbar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abd al-Jabbar ibn Ahmad

Abd al-Jabbar (n. 935 – 1024) eli Abu al-Hasan 'Abd al-Jabbar ibn Ahmad ibn Khalil ibn 'Abdallah al-Hamadhani al-Asadabadi oli viimeinen merkittävä islamin mu'taziliittisen koulukunnan mutakallim eli teologi.[1] Hänet tunnetaan myös kunnianimellä Qadi eli "tuomari" ja "Imad al-Din" (uskon ylläpitäjä). Al-Jabbar laati mu'taziliittien opeista suuren synteesin aikana, jolloin koulukunta oli jo katoamassa.[2] Jabbar vaikutti šiialaisessa Buijidien valtakunnassa.

Hänen elämäkerturinsa al-Hakim al-Jushami (k. 1101) kirjoittaa, että Qadin maine teologiassa (ilm al-kalam) oli levinnyt idästä länteen, ja että hänen elämänsä oli omistettu opettamiselle ja kirjoittamiselle, kunnes maa oli peitetty hänen kirjoillaan ja oppilaillaan. Modernin arvioitsijan mukaan al-Jabbar ei niinkään ollut originelli ajattelija kuin oikea ja hyvä mu'taziliitti.[3]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abd al-Jabbar syntyi vuoden 935 tienoilla Iranissa Hamadanin kaupungin lähellä olevassa Asadabadissa. Hän kävi aluksi koraanikoulua (kuttab) ja opiskeli sen jälkeen haditheja useiden oppineiden johdolla. Al-Jabbar siirtyi Basraan, joka buijidien dynastian alaisena oli edelleen mu'taziliittien keskuspaikka. Al-Jabbar opiskeli erään näkemyksen mukaan ensin aš'arilaisuutta, mutta näki valon ja siirtyi kannattamaan mu'taziliittien oppeja. Hän siirtyi lopulta šiialaisten buijidihallitsijoiden pääkaupunkiin Bagdadiin. Lainopissa mu'taziliitit olivat yleensä hanafilaisia, mutta al-Jabbarin kerrotaan perehtyneen etenkin shafi'ilaisuuteen. [4]

Bagdadista al-Jabbar siirtyi Ramhormozin kaupunkiin Persianlahden rannalle, missä hän 970 alkoi sanella pääteostaan Kitab al-mughni. Vuonna 977 hänen asuinpaikakseen tuli Ray, mistä hän sai päätuomarin viran. Kun häntä suosinut visiiri al-Sahib ibn 'Abbad kuoli 995, al-Jabbar menetti virkansa ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin. Syytä tapahtumiin ei tunneta.[5]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Jabbarin kerrotaan kirjoittaneen tai sanelleen 400 000 foliosivua tekstiä. Melkein kaikki on kadonnut, vaikka paljon siitä tunnetaan myöhemmistä kommentaareista.[6] Luku 'neljä' kerrannaisineen tarkoittaa seemiläisissä kielissä paljoutta yleensä, joten tietoa ei ehkä ole tarkoitettu kirjaimelliseksi.[7] Teoksista valtaisa Kitab al-mughni rinnastuu mittasuhteiltaan Tuomas Akvinolaisen teokseen Summa Theologica.[8]

Kitab al-usul al-khamza

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Jabbarin noin kahdenkymmenen sivun pituinen teksti Kitab al-usul al-khamza (Kirja viidestä periaatteesta) on tiivistelmä mu'taziliittien koulukunnan opeista. Arabiankielinen teksti löytyi Vatikaanin kokoelmista 1900-luvulla ja sen julkaisi Daniel Gimaret vuonna 1979.[9] Al-Jabbar laati siitä itse pidemmän kommentaarin, joka on kadonnut. Tästä kommentaarista laati vuorostaan 800-sivuisen edelleen säilyneen kommentaarin Manekdim (k. 1034).[10]

Uskotaan, että mu'taziliitit tiivistivät jo varhain oppinsa viiteen periaatteeseen (al-usul al-khamza).[11] Al-Jabbarin teksti Kitab al-usul al-khamz esittää ne tiivistelmänä. Periaatteet ovat

  1. Jumalan ykseyden periaate (tawhid)
  2. Jumalan oikeudenmukaisuus
  3. Kuolemanjälkeinen palkinto ja rangaistus
  4. Käsitys siitä, kuka on 'muslimi' (vakavaan syntiin syyllistyneet ovat edelleen muslimeita, poikkeuksena epäusko)
  5. Hyvään kehottaminen ja pahan kieltäminen.[12]

Manekdim kertoo, että kommentaarissaan al-Jabbar katsoi, että periaatteita oli oikeastaan vain kaksi, Jumalan ykseys ja oikeudenmukaisuus, ja loput kolme tarkensivat Jumalan oikeudenmukaisuuden periaatetta. Jumalan ykseyden kieltäjät ovat uskottomia (kafir), samoin ne, jotka kieltävät Jumalan oikeudenmukaisuuden. [12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Abd al-Jabbar: Kitab al-usul al-khamsa. Teoksessa: Defenders of Reason in Islam. Mu'tazilism from Medieval School to Modern Symbol (Martin, Richard, C., Woodward, Mark R & Atmaja Dwi S.), s. 90–118. Oneworld, 1997. ISBN 1-85168-147-7
  • Conrad, Lawrence I.: Abraha and Muḥammad: Some Observations Apropos of Chronology and Literary "topoi" in the Early Arabic Historical Tradition. Bulletin of the School of Oriental and African Studies, University of London, 1987, 50. vsk, nro 2, s. 225-240. Artikkelin verkkoversio.
  • Martin, Richard, C., Woodward, Mark R & Atmaja Dwi S.: Defenders of Reason in Islam. Mu'tazilism from Medieval School to Modern Symbol. Oneworld, 1997. ISBN 1-85168-147-7
  • Öhrnberg, Kaj: Aleksandrian kirjasto ja arabit. Tieteessä tapahtuu, 5, 2001. Artikkelin verkkoversio.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Madelung, W.: Abd-Al-Jabbar B. Ahmad Encyclopaedia Iranica, I/2, s. 116–117. 2014.
  2. ↑ Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 33–35
  3. ↑ Martin ym. 1997, s. 46
  4. ↑ Martin ym. 1997, s. 49–50
  5. ↑ Martin ym. 1997, s. 51–52
  6. ↑ Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 52
  7. ↑ Öhrnberg 2001; Conrad 1987
  8. ↑ Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 53
  9. ↑ Gimaret, Daniel: Les Usul al-Hamsa du Qadi Abd al-Gabbar et leurs commentaires Annales islamologiques. 15, s. 47–96. 1979.
  10. ↑ Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 54–55, 59
  11. ↑ Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 65
  12. ↑ a b Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 64, 66, 82
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Abd_al-Jabbar&oldid=22631848”