Aarnikääpä
| Aarnikääpä | |
|---|---|
 Aarnikäävän pillipintaa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Hymenochaetales |
| Heimo: | Hymenochaetaceae |
| Suku: | Aarnikäävät Phellopilus |
| Laji: | nigrolimitatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Phellopilus nigrolimitatus |
|
Aarnikääpä (Phellopilus nigrolimitatus syn. Phellinus nigrolimitatus) on monivuotinen suurehko, pienipillinen arinakääpälaji, jota kasvaa lähinnä Euraasian pohjoisella taiga-alueella[2]. Suomessa lajia pidetään vanhan havumetsän indikaattorilajina, eikä sitä voi pitää yleisenä. Sen tärkein isäntäpuu on kuusi, ja eniten sitä tapaa kuolleilla maapuilla, joskus myös lahossa puutavarassa. Se aiheuttaa valkolahoihin luettavaa korroosiolahoa.[3]
Itiöemä saattaa olla lakillinen tai pinnanmyötäinen, päälltä aluksi punaruskea, myöhemmin tumma, ja pienet pillit ovat kellertävänruskeita. Mallon halkaisupinnassa on havaittavissa lajille tyypillinen monikerroksinen rakenne. Mikroskooppileikkeessä sienirihmasto värjäytyy metyleenisinellä ja siitä puuttuvat sinkilät. Kapeita seetasoluja on runsaasti.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Index Fungorum
- ↑ С.Ю. Афонькин: Грибы России, s. 152. Vilna: Bestiary, 2013. ISBN 978-609-456-104-7
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 264. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0