Aachenin sopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aachenin sopimus, muodollisesti Ranskan ja Saksan yhteistyön ja integraation sopimus (saks. Aachener Vertrag, Vertrag von Aachen, ransk. Traité d’Aix-la-Chapelle) on Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan kahdenvälinen sopimus. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron allekirjoittivat sen Aachenin kaupungintalon kruunaussalissa 22. tammikuuta 2019.

Emmanuel Macron teki ensimmäisen ehdotuksen vanhan vuoden 1963 Élysée-sopimuksen uusimisesta 26. syyskuuta 2017 Sorbonnessa pitämässään puheessaan[1] Élysée-sopimuksen 55. vuosipäivänä sekä Macron että Angela Merkel puhuivat jälleen yhteistyön syventämisestä talouden, yhteiskunnan, politiikan ja tekniikan aloilla .[2]

Historiallisen Aachenin kaupungintalon kruunaussalissa allekirjoitettiin presidentti Macronin ja liittokansleri Merkelin allekirjoittama uusi sopimus 22. tammikuuta 2019, Élyséen sopimuksen 56. vuosipäivänä, koska Aachen, Kaarle Suuren pääasiallisena asuinpaikkana edustaa maiden yhteistä historiaa[3]

Allekirjoittamisseremoniaan osallistui Macronin ja Merkelin lisäksi myös muita korkean tason poliitikkoja, Romanian presidentti Klaus Johannis Euroopan unionin neuvoston vuoden 2019 puheenjohtajan roolissa ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Nordrhein-Westfalenin ministeri-presidentti Armin Laschet .[4]

Aachenin sopimus koostuu yhteensä 28 artiklasta. Perussopimuksen kuusi pääluokkaa on :

  1. Eurooppa-politiikka
  2. Rauha, turvallisuus ja kehitys
  3. Kulttuuri, koulutus, tutkimus ja liikkuvuus
  4. Alueellinen ja valtioiden välinen yhteistyö
  5. Kestävä kehitys, ilmasto-, ympäristö- ja talousasiat
  6. Organisaatio

Muiden aiheiden joukossa sopimuksen tavoitteena on vahvistaa kulttuurista monimuotoisuutta (9 §) sekä yhdenmukaistaa molempien maiden turvallisuusetuja.[5]

Lisäksi sopimuksen tavoitteena on tiivistää molempien maiden puolustuspolitiikan yhteistyötä, mukaan lukien keskinäinen apu mahdollisissa kriisitilanteissa.[6]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]