AV-kääntäminen

Av-kääntäminen eli audiovisuaalinen kääntäminen on kaikkea sellaista kielenkääntämistä, jossa sanallisen viestin rinnalla on mukana kuva ja ääni eli visuaalinen ja auditiivinen elementti. Av-kääntäjiä ovat mm. televisio- ja elokuvakääntäjät, oopperoiden ja teatteritekstitysten kääntäjät, dubbauskääntäjät sekä tietokone- ja konsolipelien kääntäjät. Av-kääntämiseen on läheisesti kytköksissä myös ohjelmatekstitys eli esim. suomenkielisten ohjelmien tekstittäminen suomeksi.

Av-kääntäjä on vieraan kielen ja kulttuurin sekä erityisesti äidinkielensä ammattilainen. Hänen tehtävänsä on saada puhe käännetyksi niin, että katsoja sisäistää viestin kerralla. Av-kääntäjä muokkaa dialogin ruututekstiksi (yksi- tai kaksirivisiksi repliikeiksi) joko käsikirjoituksen avulla tai poimimalla eli ilman käsikirjoitusta kuvan, äänen, tilan ja ajan antamat rajat huomioiden. Jotta katsoja ehtisi lukea tekstin, ymmärtää viestin ja lisäksi seurata kuvaa ja ääntä, tekstiä pitää yleensä tiivistää. Tekstityksen tulee olla luontevaa yleiskieltä, joka välittää sen, mitä tarkoitetaan – ei välttämättä sitä, mitä sanotaan. Paras käännös on sellainen, ettei katsoja aina edes huomaa seuraavansa tekstitystä. Sekä av-käännöksiä että ohjelmatekstityksiä varten on laadittu laatusuositukset, jotka toimivat hyvänä ohjenuorana laadukkaan tekstityksen kriteereille.

Tekstityksen sijaan esimerkiksi lastenohjelmissa ja dokumenteissa voidaan käyttää päällepuhumista, jossa alkuperäinen puhe kuuluu vaimeana käännetyn selostuksen alla. Dubbauksessa eli jälkiäänityksessä taas alkuperäinen ääni häivytetään taustalta kokonaan ja korvataan kohdekielisellä puheella.

Varsinaisen käännöstyön lisäksi av-kääntäjät tekevät tekstityksen ajastamista tarkoitukseen kehitettyjen työkalujen avulla. Ajastuksessa tulee ottaa huomioon katselukokemus ja annettava katsojalle aikaa sisäistää luettu teksti. Hyvin toteutetun tekstityksen avulla sellaisetkin katsojat, jotka eivät ymmärrä ohjelmassa käytettyä kieltä lainkaan, pysyvät ohjelman juonessa mukana.

Av-kääntäminen Suomessa

Audiovisuaalista kääntämistä on Suomessa tehty 1950-luvulta lähtien. Suomessa päädyttiin lastenohjelmia lukuun ottamatta ohjelmien tekstitykseen dubbauksen sijaan sen vuoksi, että tekstitys oli edullisempaa ja teknisesti helpompaa toteuttaa.

Av-kääntäjiä työllistävät Suomessa muun muassa Yleisradio ja eri käännöstoimistot. Vain harva av-kääntäjä on työsuhteessa toimeksiantajaansa, useimmat toimivat freelancereina tai yrittäjinä. Työ tehdään pääosin etätyönä eli se ei ole paikkaan sidottua, ja suoratoistopalveluiden lisääntymisen myötä kansainvälisten toimeksiantajien määrä on kasvanut. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva av-kääntäjä huolehtii itse työhön liittyvistä sivukuluistaan, joita ovat muun muassa eläkevakuutusmaksut ja mahdolliset ammattiliiton jäsenmaksut. Ammattiliitoista av-kääntäjä voi kuulua joko Kieliasiantuntijoihin, joka on Akavan Erityisalojen alainen liitto monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen ja tulkkauksen parissa työskenteleville, tai Journalistiliittoon, johon Ylen kääntäjät ovat perinteisesti kuuluneet. Ammattiliiton lisäksi av-kääntäjä voi liittyä Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon (SKTL), joka ei ole ammattiliitto vaan yhdistys joka valvoo kääntäjien etuja monin muin tavoin.

Av-käännösalalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, ja eri toimeksiantajat tarjoavatkin varsin erilaisia työehtoja. Alalla on hyvin tavallista, että ammatinharjoittajana toimiva av-kääntäjä ei voi itse määritellä esim. omaa palkkiotasoaan, vaan toimeksiantaja sanelee toimeksiannon ehdot, jolloin voidaan puhua ns. näennäisyrittäjyydestä. Suomessa av-kääntäjiä edustavat ammattiliitot saivat kuitenkin keväällä 2023 neuvoteltua muutaman suomalaisen käännöstoimiston kanssa historiallisen työehtosopimuksen, jossa on sovittu paitsi työsuhteisten av-kääntäjien myös yksinyrittäjien vähimmäispalkkioista. Yleisradio Oy:n työsuhteisten freelancerkääntäjien työehdoista puolestaan on sovittu Yhtyneet-sopimuksella.

Koulutus

Useimmilla ammattitaitoisilla av-kääntäjillä on korkeakoulutus. Työssä vaaditaan kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi muun muassa luovuutta, tiedonhakutaitoja ja laajaa yleistietoa. Vaikka ammattiin voi harjaantua myös tekemisen kautta, antavat yliopisto-opinnot työhön hyvän pohjan. Suomalaisissa yliopistoissa ei ole tarjolla pelkästään av-kääntämiseen suunnattua koulutusohjelmaa, mutta sitä voi opiskella osana käännöstieteen opintoja Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistossa.

Lähteet

• Av-kääntäjien internet-sivusto