A. A. A. Laitinen
Aatu Armas Attila Laitinen (23. lokakuuta 1878 Kiihtelysvaara − 5. maaliskuuta 1940 Sortavala) oli suomalainen filosofian tohtori ja Sortavalan opettajaseminaarin lehtori.[1][2]
Laitisen vanhemmat olivat Rovaniemen kirkkoherra, rovasti Aatu (Adam) Laitinen (1853−1923) ja Alma Maria Relander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1898 Oulun lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa teologisen alkutukinnon 1899 sekä valmistui filosofian kandidaatiksi 1903 ja filosofian lisensiaatiksi 1914. Laitinen opiskeli vuonna 1900 Uppsalan yliopistossa ja hän teki myöhemmin useita opintomatkoja tutkiakseen Ruotsin arkistoja. Laitisen väitöskirjan kohteena oli ruotsalaissyntyinen Turun akatemian professori Michael Wexionius-Gyldenstolpe. [1][2][3]
Laitinen oli Kemin yhteiskoulun historian ja suomen kielen opettajana 1904−1918, opettajana Jyväskylän seminaarissa 1918−1920 sekä Sortavalan seminaarin historian ja kasvatusopin, sittemmin historian ja yhteiskuntaopin lehtorina vuodesta 1918 alkaen.[1][2]
Laitinen oli Kemin kaupunginvaltuutettuna ja sittemmin Sortavalan kaupunginvaltuuston sihteerinä 1922−1929 ja Sortavalan kaupunginvaltuutettuna 1934−1940. Hän kirjoitti Impilahden pitäjän historian, laati historiallisista ja kasvatusopillisista aiheista artikkeleita Historialliseen Aikakauskirjaan ja muihin julkaisuihin sekä piti esitelmiä. [2]
Laitinen oli naimisissa vuodesta 1912 Elma Matilda Burmanin kanssa. Laitinen sairastui vakavasti talvisodan aikana helmikuun alussa 1940, kun Sortavalaa pommitettiin voimakkaasti, ja hän kuoli noin kuukautta myöhemmin.[1][2]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä A. A. A. Laitinen:
- Uskonpuhdistuksen aika Suomessa. Kyläläisten kirjasia n:o 64. WSOY 1906
- Michael Wexionius-Gyldenstolpe 1, väitöskirja. Helsinki 1912
- Muutamia nimismies Yrjö Neiglickiä koskevia tietoja. Historiallinen arkisto 40. Helsinki 1933
- Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia. Sortavala 1938, näköispainos Impilahti-seura, Helsinki 2006
